Itä-Suomen yliopiston toteuttamat hankkeet muodostivat noin kymmenesosan Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien EU-rakennerahastojen hanketoiminnasta vuosina 2014–2020.
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian laatima arviointi yliopiston rakennerahastotoiminnasta osoittaa, että yliopisto on ollut merkittävin rakennerahastotoimija kampusmaakunnissaan. Itä-Suomessa rakennerahastojen hanketoiminta on myös keskittynyt muutamille avaintoimijoille.
Arviointiin koottiin hanketoteuttajien ja -rahoittajien näkemyksiä yliopiston hanketoiminnasta. Yliopiston rakennerahastotoiminnasta välittyy pääsääntöisesti myönteinen yleiskuva Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
– Yliopiston hanketoiminnan taso on noussut kokemuksen myötä sekä yliopiston prosesseissa että hanketoteuttajatahoilla, toteaa Spatian tutkimusjohtaja Petri Kahila.
Yliopisto on onnistunut saavuttamaan jatkuvuutta hanketoiminnassaan muun muassa kytkeytymällä pysyvillä yhteistyörakenteilla aluekehitysteemoihin. Rahoittajien näkökulmasta yliopiston hanketoiminnalla on lisäksi selkeä kytkentä yliopiston tutkimuksen vahvoihin aloihin ja osaamisen kehittämiseen.
Yliopiston hankevalmistelua luotsataan seuranta- ja ohjausjärjestelmän perusteella, joka saa kiitosta rahoittajien edustajilta.
– Yliopiston hankehakemusten valmistelu on huolellista ja hakeminen punnittua, mikä vähentää hankeneuvotteluaikaa maakuntien liitoissa ja ELY-keskuksissa, korostaa tutkija Timo Hirvonen.
Yliopisto on arvioinnin mukaan aloitteellinen toimija aluekehittämistoiminnassa ja sen toimintaa leimaa strategisuus, joskin hanketoiminnan monimuotoisuudellakin on sijansa.
– Keskeistä olisi kehittää perustutkimuksen ja aluekehittämisen välistä vuorovaikutusta, jolloin syötteet virtaisivat molempiin suuntiin, muistuttaa Kahila.
Yliopiston rakennerahastotoiminnan avainasemassa ovat olleet tutkimusinfrastruktuurien investoinnit, sillä tutkimuslaitteistot palvelevat vakiintuneesti yrityksiä ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistavat tutkimusryhmiä.
Yliopistoa kannustaa rakennerahastohankkeiden toteuttamiseen niiden yhteiskunnallinen merkitys. Hankkeiden toteuttajat hakevat tutkimukselleen omaa tiedeyhteisöä laajempaa vaikuttavuutta siirtymällä tiedon tuottajan roolista myös sen käyttäjäksi ja hyödyntäjäksi kuten esimerkiksi lääkekehityksessä. Lisäksi hanketoiminta toimii omien tutkimustulosten testiympäristönä, kenttäkokemusten lähteenä, tutkimustarpeiden täsmentäjänä ja aineistojen tuottajana.
Tutustu Spatian laatimaan UEF:n rakennerahasto 2014-2020 arvioinnin loppuraporttiin (pdf-tiedosto).
