Tuore tutkimus osoittaa, että lapset kärsivät suhteettoman paljon ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lämpöstressistä nyt ja tulevaisuudessa, mikä vaarantaa vakavasti heidän terveyttään ja kehitystään.
Kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että 43 prosenttia 0–9-vuotiaiden ikäluokasta, kaikkiaan 560 miljoonaa lasta, kokee lämpöstressiä vähintään 30 ylimääräistä päivää vuodessa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi. Kyseinen ikäluokka altistuu lämpöstressille kaikkia muita ikäryhmiä enemmän ja sen kokema lämpöstressi on lähes kolminkertainen 60–69-vuotiaisiin verrattuna. Heistä 30 prosenttia, 190 miljoonaa ihmistä, kokee lämpöstressin aiheuttaman ylimääräisen terveysuhan. Jo nyt ilmastonmuutoksen aiheuttaman kostean kuumuuden seuraukset ovat lapsille suhteettoman suuret ja oletettavasti altistus lisääntyy, kun ilmaston lämpeneminen etenee.
Nykyisen politiikkaan jatkuessa on erittäin todennäköistä, että ilmastonmuutosmallien ennustama 1,5 ja 2 Celsius-asteen nousu ylittyy. Se merkitsisi, että 1,5 asteen ylityksen seurauksena ylimääräinen vaarallisen kuumuuden kuukausi koskettaisi 620 miljoonaa (49 %) ja kahden asteen ylitys 650 miljoonaa (59 %) 0–9-vuotiasta lasta.
Science Advances -lehdessä julkaistun tutkimuksen toteutti Vrije Universiteit Brusselin (VUB), johtama kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Annalisa Savaresi Itä-Suomen yliopistosta.
– Kesän tuhoisat helleaallot ja maastopalot eri puolilla Eurooppaa ovat osoittaneet, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat yhä ilmeisempiä ja vakavampia. Tutkimuksemme tuo esiin, että lapset ja tulevat sukupolvet ovat niille erityisen alttiita ja haitat tulevat voimistumaan, ellei toimiin ryhdytä. Tutkimuksen havainnot osoittavat, että on kiireellistä nopeuttaa ilmastotoimia ja varmistaa, että tulevien sukupolvien edut ja oikeudet otetaan päätöksenteossa täysimääräisesti huomioon, Savaresi kertoo.
Tutkimuksessa arvioidaan ensimmäistä kertaa määrällisesti, miten ilmastonmuutoksen aiheuttamalle kuumuudelle altistuminen vaikuttaa eri ikäryhmiin maailmanlaajuisesti nyt ja lähitulevaisuudessa. Siinä yhdistettiin väestödataa viimeisimpiin ilmastomalleihin ja attribuutiotutkimukseen, joka tunnistaa ilmastonmuutoksen roolin äärimmäisissä sääilmiöissä. Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen terveysriskit ovat ajankohtaisia jo nyt jakautuen epätasa-arvoisesti sukupolvien välillä ja maantieteellisesti.
Tutkimuksen keskeisiä tuloksia tiivistetysti:
- Nykyiset vaikutukset: Ilmastonmuutoksen seurauksena viiden kuukauden (150 päivää) ajan lämpöstressille altistuvien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut maailmanlaajuisesti. Ilman ilmastonmuutosta lämpöstressille altistuisi 120 miljoonaa (9 %) lasta, kun nykyään heitä on 350 miljoonaa (27 %). Määrä on lähes kolminkertainen verrattua niihin 120 miljoonaan (18 %) 60–69-vuotiaaseen, jotka altistuvat lämpöstressille vähintään viiden kuukauden ajan.
- Maantieteellinen eriarvoisuus: Ilmastonmuutoksen aiheuttama kostea kuumuus lisääntyy eniten tropiikissa ja köyhimmissä maissa, joissa väestö on nuorempaa, minkä vuoksi useammat lapset ovat alttiita lämpöstressille. Tällä hetkellä vaaralliselle lämpöstressille altistuvat erityisesti eteläaasialaiset, kaakkoisaasialaiset ja länsiafrikkalaiset lapset.
- Tulevaisuuden ennusteet: Vaikka väestö ikääntyy maailmanlaajuisesti, lapset tulevat altistumaan lämpöstressille muita ikäryhmiä enemmän. Ennusteen perusteella maapallon lämpötilan noustessa 1,5 astetta 620 miljoonaa 0–9-vuotiasta lasta (49 % ikäluokasta) kokee vähintään yhden ylimääräisen kuukauden lämpöstressiä vuodessa. Viisi kuukautta lämpöstressiä kokevien 0–9-vuotiaiden määrä on puolestaan 390 miljoonaa (31 % ikäluokasta). Jos lämpötila nousee kaksi astetta vastaavat luvut ovat 650 miljoonaa (59 % ikäluokasta) ja 420 miljoonaa (37 % ikäluokasta) lasta.
Tutkimuksessa keskityttiin kosteaan kuumuuteen, joka kuivaa kuumuutta vaarallisempaa, sillä kehon kyky viilentää itseään hikoilemalla heikkenee nostaen lämpöstressin vaaralliselle tasolle. Lapset ovat äärimmäisen alttiita äärimmäiselle kuumuudelle, koska heidän kehonsa lämpötila nousee nopeammin kuin aikuisilla, eivätkä he hikoile yhtä tehokkaasti. Lapset ovat myös riippuvaisia aikuisten hoivasta. Kehon ylikuumenemisesta voi seurata vakavia terveysriskejä, kuten nestehukka ja vaarallinen lämpöhalvaus. Se vaikuttaa myös oppimiseen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Ilmastopolitiikan kannalta tutkimuksen havainnot tulevat kriittisellä hetkellä. Nykyinen energiakriisi korostaa entisestään fossiiliriippuvuuden riskejä. Tänä vuonna on myös koettu mittaushistorian vakavimpia helleaaltoja, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.
Tutkijat peräänkuuluttavat hallituksilta välittömiä toimia, joilla voidaan vastata nuorten vaatimuksiin ilmasto-oikeudenmukaisuudesta. Jotta ilmastokriisin katastrofaalisimmat seuraukset voitaisiin välttää, fossiilisten polttoaineiden päästöjä on vähennettävä jyrkästi ja rajoitettava ilmaston lämpenemistä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Myös kehittyville maille suunnattua ilmastorahoitusta tulisi lisätä merkittävästi.
– Kehittyvissä maissa elävät lapset altistuvat suhteettomasti ilmaston ääri-ilmiöille, vaikka he historian aikana ovat vaikuttaneet vähiten kasvihuonekaasupäästöihin. Samanaikaisesti köyhyyden, puutteellisten asuinolojen, riittämättömien viilennysmahdollisuuksien ja ylikuormittuneiden terveydenhuoltojärjestelmien vuoksi monilla lapsilla on vain vähän keinoa kuumuudelta suojautumiseen, tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Rosa Pietroiusti VBU:sta sanoo.
Tutkimusartikkeli:
Rosa Pietroiusti, Erich Fischer, Rupert Stuart-Smith, Luke J. Harrington, Chloe Brimicombe, Matthias Mengel, Annalisa Savaresi, Sam Adelman, Wim Thiery. Age-specific exposure to human-induced increases in humid heat. ScienceAdvances. 26 Aug 2026. Vol. 12, No. 35. https://doi.org/10.1126/sciadv.aeb3232
