Suomen akatemian ilmakehän ja ilmaston lippulaivahanke ACCC:n politiikkasuosituksessa kuvataan ilmaston nykytilaa sekä erityisesti Atlantin meridionaalisen kiertoliikkeen hidastumiseen ja mahdolliseen pysähtymiseen liittyviä riskejä.
Ilmaston lämpeneminen johdattaa ilmastojärjestelmää kohti kriittisiä keikahduspisteitä, joiden ylittäminen aiheuttaa merkittäviä ja peruuttamattomia muutoksia koko järjestelmän toiminnassa. Näihin keikahduspisteisiin lukeutuvat muun muassa Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jäätiköiden sulaminen, Amazonin sademetsän kuivuminen sekä Atlantin meridionaalisen kiertoliikkeen (AMOC) pysähtyminen.
Tällä hetkellä ilmastopolitiikka ei riittävästi huomioi ilmastojärjestelmän keikahduspisteisiin liittyviä riskejä. Politiikkasuosituksessa kehotetaan hallinnon toimijoita harkitsemaan, miten keikahdusten vaikutuksiin voitaisiin paremmin varautua ja niihin liittyviä riskejä hallita. Riskien uutuus ja laajuus voivat vaatia uusia hallintotapoja ja instituutioita niiden käsittelyyn.
– Globaalilla tasolla mikään kansainvälinen tai alueellinen instituutio ei tällä hetkellä huomioi keikahduspisteihin liittyviä riskejä. Kansainvälinen ilmastonmuutosjärjestelmä voi olla sopivin politiikan areena keikahduspisteisiin liittyvien riskien käsittelemiseen, koska sitä kautta voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviin keskusteluihin, maailmanlaajuisiin tilannekatsauksiin sekä kansallisiin toimiin ja sopeutumiseen, kertoo Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Yulia Yamineva.
Useat viimeaikaiset tutkimukset ovat nostattaneet huolta Atlantin kiertoliikkeen pysähtymisestä jo tämän vuosisadan aikana. AMOC on Atlantin valtameren merkittävin virtaus, joka kuljettaa lämpöä etelästä kohti Eurooppaa lämmittäen samalla koko pohjoista pallonpuoliskoa. Politiikkasuosituksessa esitetään arvioita AMOC:n pysähdyksen vaikutuksista erityisesti Euroopassa ja Suomessa, joiden ilmastoon AMOC vaikuttaa erityisen voimakkaasti.
– Nykytiedon valossa AMOC:n pysähdys vuosisadan loppuun mennessä on yhä epätodennäköistä. Oletettavaa kuitenkin on, että ilmastonmuutoksen edetessä AMOC jatkaa havaittua hidasta hiipumistaan, toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Joonas Merikanto. Koska pysähdyksen mahdollisuutta ei voi täysin poissulkea, on siihen liittyviä vaikutuksia ja riskejä ymmärrettävä myös kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa.
Suomessa AMOC:n pysähdys laskisi sydäntalven keskilämpötilaa jopa noin 20 °C astetta ja keskikesän keskilämpötilaa noin 5 °C astetta huomioimatta ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa osin kompensoivaa lämpenemistä. AMOC:n pysähtyminen vaikuttaisi siten merkittävästi asumiseen, ruuantuotantoon, liikenteeseen ja ekosysteemeihin.
– Itse pysähdyksen luonne, eli kuluisiko siihen muutama vuosikymmenen vai vuosisata, on epäselvä. Huolestuttavaa AMOC:n hidastumisessa, kuten muissakin mahdollisissa ilmaston keikahduksissa on se, että keikahduspisteen ylityksen jälkeen prosessi voi nopeutua ja sitä on hyvin hankalaa, ellei mahdotonta, pysäyttää, Merikanto kuvaa. Tehokkain keino keikahduspisteiden ylityksen estämiseksi on rajoittaa ilmaston lämpenemisnopeutta vähentämällä maailman kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti.
Politiikkasuosituksesta, ilmaston nykytilasta ja keikahduspisteistä järjestetään tiedotustilaisuus Tiedekulmassa 31.5. klo 13.00–14.30. Tilaisuudessa on myös paneelikeskustelu keikahduspisteisiin liittyvästä politiikasta ja riskien hallinnasta. Panelisteina ovat Eva Biaudet, Atte Harjanne, Kaisa Kosonen ja Yulia Yamineva. Tilaisuuden striimi löytyy Tiedekulman sivuilta.
Suomen akatemian lippulaiva Atmosphere and Climate Competence Center ACCC:n politiikkasuositus ”Ilmaston keikahduspisteiden merkitys Suomelle: Uusin tieto Atlantin meridionaalisen kierron (AMOC) mahdollisesta pysähtymisestä sekä sitä ehkäisevistä ilmastotoimista” julkaistiin 27.5.2024. Lippulaivaa koordinoivat Helsingin Yliopisto, Ilmatieteen laitos, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.
Tiedotteen lähde: Ilmatieteen laitos.
