Miksi työkaveri puhuu niin hiljaa? Eihän tässä hälyssä kuule mitään! Moni ei itse hoksaa kuulonsa heikentyneen, vaikka työpäivistä on tullut väsyttävää pinnistelyä.
Lähes kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä. Kuuloliiton mukaan arviolta 11 prosentilla työikäisistä on jonkinasteinen kuulonalenema. 50 ikävuoden jälkeen esiintyvyys kasvaa nopeasti, ja 55-vuotiaista jo yhdellä kuudesta ja yli 65-vuotiaista joka kolmannella on kuulonalenema. Työurien pidentyessä huonosti kuulevia onkin entistä enemmän töissä, myös hälyisissä avokonttoreissa ja laadultaan vaihtelevien videoyhteyksien armoilla.
Kuulo on vuorovaikutusta vaativassa työelämässä tärkeä työväline, mutta sen heikkeneminen vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin. Yhteiset lounas- ja kahvihetket eivät houkuta, jos ei keskustelussa pysy mukana.
– Kuulo heikkenee usein niin hitaasti, että muutokseen tottuu. Apua havahdutaan hakemaan vasta kun haitta on jo merkittävä. Oikeaan aikaan aloitettu kuulonkuntoutus olisi kuitenkin tärkeä osa työssä jaksamista ja työkyvyn tukemista. Tätä ei vielä riittävästi tiedosteta, sanoo Itä-Suomen yliopiston Kuulolaakso-hankkeen projektikoordinaattori, audionomi Jaana Hyytiäinen.
Esimerkiksi Kuuloliiton mukaan kuulokoje on vain kolmasosalla niistä, joille siitä olisi hyötyä, eikä heistäkään kaikilla aktiivisessa käytössä.
Työyhteisössä olisi hyvä laajemminkin tiedostaa kuulemista helpottavat toimintatavat.
Jaana Hyytiäinen
Audionomi
Kuulotestiin voi hakeutua työterveyshuoltoon, terveyskeskukseen tai yksityiselle. Jos tulos antaa aihetta, matka jatkuu hyvinvointialueen erikoissairaanhoitoon, missä arvioidaan kuulonkuntoutuksen tarve laajan kuulontutkimuksen pohjalta. Useimmiten kuntoutus alkaa sopivan kuulokojeen valinnasta ja käyttöönotosta audionomin opastuksella. Kuulonkuntoutuksen ohjaaja kartoittaa muut väline- ja tukitarpeet.
Tiettyjen kriteerien täyttyessä kuulokojeen voi saada hyvinvointialueelta maksutta.
Työyhteisö voi helpottaa kuulemista
Hyytiäinen tähdentää, että kuulokojeen avulla kuuleminen on erilaista kuin ”luomukuulo” ja vaatii totuttelua sekä korvilta että aivoilta. – Alkuun moni kokee vaikkapa korkeat kilahdukset epämiellyttäviksi ja oma ääni voi tuntua kaikuvalta. Kun kuulokojetta käytetään säännöllisesti ja sitä kokeillaan erilaisissa arjen kuuntelutilanteissa, kuten työssä, kahvilassa tai ulkona, kuulojärjestelmä vähitellen tottuu uusiin ja aluksi häiritseviksi koettuihin ääniin. Jatkossa voidaan myös säätöjen yhteydessä puuttua häiritseviin ääniin ja parantaa kuuntelumukavuutta. Jatkuva seuranta on tarpeen, sillä kuulon edelleen heiketessä laitteita pitää päivittää – yleensä 4–5 vuoden välein – ja muunkin kuntoutuksen tarve voi kasvaa.
Työtä ja muuta elämää voivat helpottaa erilaiset lisälaitteet, kuten äänen suoraan kuulokojeeseen siirtävät etämikrofonit ja ryhmäkuuntelulaitteet. Jotkut kuulokojeet voi liittää langattomasti myös esimerkiksi kännykkään tai tietokoneeseen.
– Työyhteisössä olisi hyvä laajemminkin tiedostaa kuulemista helpottavat toimintatavat. Vältetään esimerkiksi päällekkäin puhumista ja pidetään Teams-palavereissa kamerat päällä, jolloin puhetta on helpompi seurata.
Huonokuuloiselle ei kannata huudella ovenraosta, vaan tulla juttelemaan selkeästi kasvokkain. Kokoushuoneessa kalusteiden asettelukin vaikuttaa – ettei puhuta pitkän pöydän eri päistä. Esityslistat ja visuaaliset materiaalit helpottavat kokousten seuraamista.
Työympäristön on oltava esteetön myös huonokuuloiselle. Se voi tarkoittaa siirtymistä hiljaisempaan työpisteeseen tai akustiikan ja valaistuksen parantamista. Työtä voidaan mukauttaa esimerkiksi jaksottamalla kuulemista vaativaa ja hiljaista työtä. – Mukautusten tarve arvioidaan yksilöllisesti työterveyden ja työnantajan yhteistyönä. Mukana voi olla myös kuulonkuntoutuksen ohjaaja, joka esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella tekeekin entistä enemmän työpaikkakäyntejä.
Kuulokojeen käyttö suojaa aivoja
Hyytiäinen on havainnut, että kiinnostus omasta kuulosta huolehtimiseen on kasvanut ja kynnys kuulokojeen hankkimiseen ehkä madaltunut. – Julkisuudessakin on yhä enemmän esillä kuulon tärkeys myös mielenterveydelle, aktiiviselle ikääntymiselle ja muistisairauksien ehkäisylle. Näissäkin juuri ajoissa aloitettu kuulonkuntoutus on olennaista.
– Kuulokojeet ovat entistä huomaamattomampia ja tehokkaampia ja kehittyvät koko ajan. On tietenkin hyvä muistaa, että ei kuulokoje kaapissa auta. Suositus on käyttää sitä koko hereilläoloaika, ei esimerkiksi vain töissä ja ystäviä tavatessa. Ja korvien suojaaminen melulta on huonokuuloisellekin tärkeää, ettei kuulon heikkeneminen ainakaan nopeutuisi.
Tulevaisuudessa kuulokojeen sopivat säädöt voidaan varmistaa omatoimisella kuulomittauksella, joka toteutetaan tosielämän hälyä jäljittelevässä ääniympäristössä. Itä-Suomen yliopistossa kehitettävä TrueHear-itsepalvelupiste (www.truehear.fi) tulee parantamaan kuulonkuntoutuksen saavutettavuutta, vähentää tarvetta toistuviin vastaanottokäynteihin ja tukee kustannustehokasta hoitoa. Kuulolaakso-hankkeessa (www.hearingvalley.fi) yliopistolle rakennettu kuulontutkimuslaboratorio puolestaan vahvistaa tutkimus- ja yritysyhteistyötä mahdollistamalla edistyneiden kuulonkuntoutusratkaisujen kehittämisen realistisissa ääniympäristöissä ja hyödyntäen oikeaa potilasdataa. Samalla hyvinvointialueen kuulopotilaat voivat hyötyä uusimman teknologian varhaisesta käyttöönotosta.
Juttu on osa UEF Teema -verkkolehteä. Numerossa 1/2026 teema on Viestinnän vallassa.