Kuvantamismenetelmien nopean kehityksen myötä sairaudet voidaan todeta entistä tarkemmin ja aikaisemmin. – On iso ilo olla mukana kehittämässä ja tuomassa uutta teknologiaa potilaiden hyödyksi, kliinisen radiologian professori Juhana Hakumäki sanoo.
Esimerkiksi aivosairauksiin on tulossa aivan uusia hoitoja, joita aivokuvauksen edistysaskeleet puolestaan auttavat aloittamaan mahdollisimman varhain oikeille potilaille.
Radiologia on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy sairauksien tutkimiseen ja diagnostiikkaan erilaisten kuvantamismenetelmien, kuten ultraääni-, magneetti, röntgen- ja tietokonetomografia- eli TT-kuvauksen avulla. – Radiologin työhön sisältyy myös kuvantamisavusteisia toimenpiteitä, kuten kudosnäytteiden ottamista tai vaikka verisuonitukosten poistoa. Teemme yhteistyötä lähes kaikkien muiden erikoisalojen kanssa, joten toimimme omalla tavallamme modernin lääketieteen keskiössä.
Hakumäki on hoitanut Itä-Suomen yliopiston kliinisen radiologian professuuria määräaikaisena vuodesta 2021 ja vakinaisena viime syksystä. Hän toimii myös kliinisen radiologian ylilääkärinä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Tutkimuksesta käytäntöön
Tutkimustyössään Hakumäki kehittää erityisesti TT- ja magneettikuvaukseen perustuvaa, seuraavan sukupolven diagnostiikkaa. – Täysin uusia kuvantamismenetelmiä ei ole näköpiirissä, mutta nykyisten menetelmien jatkokehitys on vilkasta. Kuvien parantuessa koko ajan tarvitaan myös uusia keinoja niistä saatavan informaation käsittelyyn.
Hänen tutkimuksensa liittyy erityisesti aivojen rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kuvantamiseen keskushermoston rappeumasairauksissa. – Kuvantaminen on oikeastaan ainoa keino tutkia elävän ihmisen aivoja, ja tavoite on selvittää yhä tarkemmin esimerkiksi eri aivoalueiden toiminnallisia kytköksiä ja hienorakenteiden muutoksia eri sairauksissa.
Yhteistyö menetelmäkehityksessä on tiivistä yliopiston kuvantamisyksikön ja erityisesti professori Olli Gröhnin tutkimusryhmän kanssa. – Kuopio on Suomessa ainoa paikka, jossa tehdään kattavasti sekä kliinistä että kokeellista magneettikuvantamistutkimusta.
Suomalaisen laitevalmistajan Planmedin kanssa meneillään on kokovartalon kuormituskuviin kykenevän kartiokeila-TT-laitteen tutkimus- ja kehitystyö. Sen odotetaan parantavan muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikkaa. – Näitä laitteita on vain kaksi maailmassa ja toista niistä testataan ja validoidaan nyt KYSissä kliiniseen käyttöön.
Hakumäki on urallaan pitänyt palkitsevana sitä, miten tutkimuksen tuloksia pääsee jalkauttamaan käytännön potilastyöhön. – KYSissä esimerkiksi sisällytimme diffuusiokuvauksen lähes kaikkeen magneettikuvantamiseen vain muutaman vuoden viiveellä siitä, kun omakin tutkimustyö osoitti sen tuoman lisähyödyn.
– Menetelmiä on tärkeää kehittää myös vuorovaikutuksessa lähettävien lääkärien kanssa, niin että ne palvelevat mahdollisimman hyvin potilaiden hoitoa.
Tekoälyanalyysi tulee ensin röntgenkuviin
Radiologiset tutkimukset perustuivat vuosikymmenten ajan pelkkään röntgenkuvaan, kunnes ultraääni, tietokonetomografia ja magneettikuvaus mullistivat alan viime vuosituhannen loppupuolella. – 2000-luvulla on siirrytty digitaalisiin kuviin ja yksi tärkeä kehitysaskel on kasvavan kuvatulvan analysointi tehokkaasti tekoälyn ja algoritmiikan avulla.
Radiologien määrä sairaaloissa ei kasva yhtä nopeasti kuin arvioitavien kuvien määrä, joten tekoälystä on tulossa apuväline nopeuttamaan ja täydentämään kuvien arviointia. – Tämä liittyy erityisesti perinteisiin röntgenkuviin, koska tekoälyn opettaminen vaatii paljon kuvamateriaalia ja menetelmä on siinä jo vakiintunut toisin kuin jatkuvasti kehittyvissä magneetti- ja TT-tutkimuksissa.
KYSissä tutkitaan parhaillaan esimerkiksi keuhkokuvien analyysiohjelmiston diagnostista osuvuutta – miten hyvin se tunnistaa esimerkiksi keuhkokuumeen tai sydämen vajaatoiminnan. – Parhaassa tapauksessa tällainen ohjelmisto voisi antaa jopa suoraan lausunnon terveyskeskuslääkärille, jos kuva on normaali.
Hakumäki vastaa radiologian erikoislääkäri- ja lisäkoulutusohjelmien lisäksi alan perusopetuksesta lääketieteen opiskelijoille ja aikoo jatkossa jakaa heille myös kokemuksia kuva-analyysiohjelmista. – Tähän on tärkeää saada opinnoissa tuntumaa, koska tekoäly tulee varmasti vastaan lääkärin työssä.
Hän kokee asemassaan tärkeäksi myös huolehtia, että alan kehittämiselle, tutkimukselle ja koulutukselle on tulevaisuudessakin hyvät edellytykset Kuopiossa. – Nykyisessäkin taloustilanteessa hyvinvointialueella pitäisi säilyttää näköalat tulevien laiteinvestointien tai -rahoitusten sekä laitteiden vaatimien tilojen suhteen.
Juhana Hakumäki pitää 21.5.2025 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella professuuriesitelmän aiheesta Radiologian murros - harmaasävyisistä kuvista väreihin ja elimistön toiminnan mittauksiin. Professuuriesitelmiä voi seurata myös verkossa. Tutustu tilaisuuden ohjelmaan.
Juhana Hakumäki
Itä-Suomen yliopiston kliinisen radiologian professori 2021–2024 (ma.) ja 1.10.2024–
- LL, Kuopion yliopisto 1995
- LT, Kuopion yliopisto 1999
- Dosentti (biolääketieteellinen NMR), Kuopion yliopisto 2003
- Radiologian erikoislääkäri, Kuopion yliopisto 2009
- Neuroradiologian lisäkoulutus, Itä-Suomen yliopisto 2012
Tärkeimmät tehtävät
- Kliinisen radiologian ylilääkäri, KYS 2021–
- Teknologia-asiantuntija, Finnorad Oy, 2021–
- Ylilääkäri ja kuvantamistoimialan johtaja, Karoliininen yliopistosairaala, Tukholma 2017–2021
- Kuvantamiskeskuksen johtaja, KYS 2012–2017
- Radiologian osastonylilääkäri, KYS 2010–2012
- Erikoistuvan lääkärin ja radiologin tehtävät, KYS 2005–2009
