Vaikuttavuusjohtaja Minna Hendolin näkee Itä-Suomen yliopiston tavoitteena vahvat kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet.
Miten maailmanluokan tutkimusta voidaan tehdä tunnettujen eliittiyliopistojen lisäksi suomalaisissa yliopistoissa? Vaaditaan pitkäjänteistä työtä, verkostoitumista oikeissa paikoissa ja riittävän korkea kunnianhimon taso tutkimuksessa ja koulutuksessa, arvioi Itä-Suomen yliopiston vaikuttavuusjohtaja, filosofian tohtori Minna Hendolin.
– Maailman huippututkimus ja innovaatiot syntyvät julkisen ja yksityisen sektorin osaamiskeskittymissä, joissa korkeakouluilla on keskeinen rooli uuden tiedon tuottamisessa. Suomen kaltaisessa pienessä maassa organisaatioiden pitää verkottua vahvasti kansallisiin ja globaaleihin tutkimus- ja innovaatioekosysteemeihin. Jotta ovet avautuvat, itsellä täytyy olla myös annettavaa verkostolle. Siksi omalla tutkimuksen alueella ambitiotaso pitää asettaa tarpeeksi korkealle ja rakentaa systemaattisesti tiekarttaa sen tavoittamiseen. Ilman ambitiota, tahtotilaa, aikaa ja rohkeutta tämä ei onnistu, hän muistuttaa.
Pitkän uran tutkimus-, innovaatio- ja rahoitustoiminnan asiantuntija- ja johtotehtävissä tehnyt Hendolin kertoo esimerkin oman uransa alkuvaiheilta: kun hän tutki siirtogeenisiä eläimiä Kuopion yliopistossa1990-luvulla, tärkeäksi yhteistyökumppaniksi saatiin maailmankuulun Dolly-lampaan kloonanneen Rosling-instituutin päätutkija Ian Wilmut. Hän toimi myös Hendolinin väitöskirjan esitarkastajana. Tutkimusryhmän osaamisen pohjalta syntyi myös yritys, joka listautui yritysfuusion kautta Amsterdamin pörssiin.
Vaikuttavuutta yhteiskunnan, yksilön ja elinkeinoelämän tasoilla
Vaikuttavuusjohtajan tehtävänimike on vielä harvinaisuus suomalaisissa yliopistoissa. Pelkistetysti tehtävässä on kyse yliopiston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI)-toiminnan kansallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan edistämisestä sekä ekosysteemityön ja kumppanuuksien kehittämisestä varsinkin elinkeinoelämän kanssa.
Samalla Hendolin muistuttaa, että vaikuttavuus on kirjoitettu Itä-Suomen yliopiston strategiaan ja vaikuttavuuteen osallistuvat kaikki yliopistoyhteisössä.
– Yliopiston vaikuttavuus syntyy tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalle, elinkeinoelämälle ja yksilölle tuottaman arvon kautta. Tyypillisesti vaikuttavuus mielletään elinkeinoelämän kanssa tapahtuvaksi yhteistyöksi, jonka kautta yritysten kilpailukyky kasvaa, syntyy uusia yrityksiä ja korkean osaamisen työpaikkoja. Nämä kumuloituvat yhteiskunnan hyödyksi muun muassa verotuloina, joilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ja palveluita Vastaavasti yksilötasolla vaikuttavuus näkyy esimerkiksi siinä, miten yliopistotasoinen koulutus mahdollistaa erilaisia korkean osaamisen urapolkuja, nostaa yleistä sivistystasoa ja lisää ymmärrystä tavallisia kansalaisia koskettavista asioista. Yhteiskunnat, joissa osaamisen taso on korkealla, ovat yleensä myös vakaampia. Se on hyvinvointivaltion tunnusmerkki, ja korkeakouluilla on tässäkin merkittävä rooli, Hendolin luonnehtii.
Yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus elinkeinoelämän kanssa ovat muuttuneet monipuolisemmaksi vuosi vuodelta. Kansallisen ja Euroopan Unionin TKI-politiikan tavoitteena on ollut tukea julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä monimuotoisten ekosysteemien kehittymistä. Kun yhteiskunta mahdollistaa yliopistojen toimintaa, korkeatasoisesta tutkimuksesta riittää vastaavasti ammennettavaa päätöksentekijöille. Vuorovaikutus on molemminpuolista.
– Yliopistoilla on paljon annettavaa. Tuotamme tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi, kun esimerkiksi uudistetaan lainsäädäntöä, linjataan tulevaisuuden strategisia painopisteitä ja rakennetaan tulevia hallitusohjelmia. Tutkittua tietoa ja osaajia tarvitaan olipa kyse sitten tulevaisuuden energiaratkaisuista tai sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi meidän tulee pitää puolemme ja vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla keskeisiin päättäjiin ja viranhaltijoihin siinä, että toimintaympäristö tukee yliopiston keskeisiä toimintoja. Siten voimme rakentaa myös pitkäjänteistä TKI-politiikkaa ja parempaa tulevaisuuden Suomea.
Mikä on se aikajänne, jolla odotetaan tutkimuksen vaikuttavuuden generoitumista yhteiskuntaan? Kuka osaa sanoa, millaista tietoa tarvitsemme 20 vuoden päästä?
Minna Hendolin
Vaikuttavuusjohtaja
Eurooppalaisen tiedepolitiikan ytimiin ja kumppanuusverkostoihin
Askel kansallisesta vaikuttavuudesta kansainväliselle tasolle on merkittävä. Hendolinin tehtävä on linkittää Itä-Suomen yliopisto keskeisiin eurooppalaisiin korkeakouluverkostoihin ja kumppanuuksiin.
– Kun ajatellaan nykyhetken maailmaa, nyt jos milloin on tarve tiedolle ja vuorovaikutukselle yli rajojen. Tiedepolitiikassa muun muassa European University Alliance on vaikuttamisen foorumi, jossa olemme mukana eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Meidän pitää olla vaikuttamassa myös Euroopan komission pitkäjänteiseen TKI-politiikkaan varmistaaksemme kilpailukykymme globaalissa kisassa.
– Miten saamme Itä-Suomen yliopiston tutkimusta vahvemmin mukaan EU-kumppanuuksiin rahoitushakuja silmällä pitäen? Rakennerahastojen tuella olemme jo laittaneet liikkeelle monia hyviä asioita alueellisten kumppanien ja yritysten kanssa. Kilpaillussa kansallisessa ja kansainvälisessä rahoituksessa meillä on kirittävää. Siinä kisassa emme pärjää, ellemme tunnista myös alueen ulkopuolisia yrityksiä ja strategisia kumppaneita, joiden kanssa voisimme tehdä yhteistyötä. Tämä on yksi työni ytimiä, Hendolin sanoo.
Vaikuttavuuden työkalupakista löytyy sopivia välineitä erilaisiin tilanteisiin. Tietyillä aloilla merkittävää kansainvälistä vaikuttavuutta voi syntyä kansallisen rintaman kautta. Tästä esimerkkinä on terveysdatan hyödyntäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, jossa Suomi on pitkäjänteisellä panostuksella ja yhteistyöllä noussut edelläkävijän asemaan Euroopassa.
Tieteen vaikuttavuus kysyy myös kärsivällisyyttä ja strategista suuntaa. Perustutkimuksesta ponnistavat innovaatiot voivat vaatia pitkäjänteistä työtä ja rahoitusta, kunnes ne jalostuvat yhteiskunnan ja kansalaisten hyödyksi.
– Mikä on se aikajänne, jolla odotetaan tutkimuksen vaikuttavuuden generoitumista yhteiskuntaan? Kuka osaa sanoa, millaista tietoa tarvitsemme 20 vuoden päästä? Ei koronarokotteitakaan keksitty vuodessa, vaan niiden kehittämisen taustalla on usean vuosikymmenen perustutkimus. Tyypillisesti puhutaan pitkistä kehityskaarista, ja siinä tulee esiin juuri korkeakoulujen tutkimuksen vapaus, Hendolin sanoo.
Kansainvälisyys kuuluu kotikampuksilla
Hendolin aloitti Itä-Suomen yliopiston uudessa vaikuttavuusjohtajan tehtävässä syyskuun alussa. Syksyn aikana hän on kiertänyt tiedekunnissa, tavannut tutkijoita ja keskustellut odotuksista työhönsä liittyen.
– Olen innoissani tästä mahdollisuudesta. Jos voin tuoda lisäarvoa alueen elinvoimaisuuden ja Itä-Suomen yliopiston kilpailukyvyn edistämiseen, olen siitä iloinen ja onnellinen. Kukaan ei saa mitään yksin aikaan, vaan asiat tehdään koko toimijaverkostolla, hän muistuttaa.
Työuransa aikana Hendolin on toiminut asiantuntija- ja johtotehtävissä niin korkeakoulukentällä ja yritysmaailmassa kuin julkisellakin puolella. Hän siirtyi vaikuttavuusjohtajan työhön kahdentoista vuoden Tekes/Business Finland -työuralta, jossa hän vastasi terveys- ja hyvinvointialueen teemaattisesta kokonaisuudesta. Vuodesta 2021 lähtien Hendolin oli toimivapaalla Business Finlandista ja toimi Sitran Terveysdata 2030 -projektin terveysalan johtavana asiantuntijana työsarkana erityisesti kansallinen terveysalan TKI-politiikka ja EU-vaikuttaminen.
– Odotan, että voin tuoda omia verkostojani kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta sekä osaamistani TKI-toiminnasta luontevaksi osaksi Itä-Suomen yliopistoa.
Itä-Suomen yliopistossa Hendolinin uran ympyrä sulkeutuu omalla tavallaan. Hän on kotoisin Pohjois-Karjalasta, opiskellut niin Joensuun kuin Kuopionkin kampuksilla sekä väitellyt tohtoriksi biokemiasta ja bioteknologiasta A.I. Virtanen -instituutista 1998. Nyt hän on palannut tutuille kampuksille mutta erilaiseen yliopistoon, josta aikoinaan lähti maailmalle.
– Itä-Suomen yliopisto ja molemmat kampukset ovat kehittyneet hurjasti näiden vuosien aikana. Silmiin pistävintä on kansainvälisyyden ja monimuotoistumisen kasvu, mikä näkyy ja kuuluu myös kampusten käytävillä iloisena vieraiden kielien ja kulttuurien kohtaamisena. Positiivista on ollut myös huomata eri organisaatioiden tiivis yhteistyö kampuksen, kaupunkien ja molempien maakuntien kehittämisessä. Säilynyt on onneksi Savo-Karjalan välitön ilmapiiri ja huumori – tätä ei löydy muualta.
