Suomen kielen osaaminen tuo kodinomaisuutta kansainväliseen työympäristöön, näkee Blancco Oy:n HR-koordinaattori Marko Huttunen.
Kansainvälisessä työyhteisössä viestintään käytetään usein englannin kielellä. Mitä merkitystä suomen kielen osaamisella on sitten kansainvälisen yrityksen Suomen toimipisteessä, jos työkieli on englanti?
– Työyhteisöön sisään pääseminen helpottuu, kun asioista voidaan keskustella myös paikallisella kielellä. Ja jos osaa suomen kieltä, arkipäiväiset asiat hoituvat helpommin työpaikan ulkopuolella, sanoo Marko Huttunen Blancco Oy:stä.
Huttunen on työskennellyt useissa kansainvälisissä yrityksissä, joissa työtehtävät ovat hoituneet usein englanniksi. Nykyisin hän toimi HR-koordinaattorina Blanccossa, joka tarjoaa turvallisia tiedonhävittämispalveluita ja diagnostiikka laitteiden kunnosta ympäri maailmaa. Yrityksellä on toimipisteitä eri mantereilla, ja asiakaskuntaan kuuluu paljon kansainvälisiä yrityksiä.
Blanccon Suomen henkilöstöstä lähes kolmasosa on eri kansallisuuksista. Työkieli on luontevasti englanti, mutta samalla yritys tekee suomen kieltä tutuksi ulkomaalaisille työntekijöilleen. Arkinen niksi on esimerkiksi hyödyntää valkotaulua suomenkielisen sanaston vinkkaamiseen tiimin jäsenille.
– Päivittäiset fraasit ja sanonnat ovat ne tärkeimmät, jotka helpottavat henkilön kotoutumista Suomeen. Kyse ei ole pelkästään kielestä vaan mukana tulee kulttuurista oppimista, Huttunen muistuttaa.
Yrityksen Suomen toimipisteessä kaikilla on vastuu siitä, että kansainvälinen työntekijä oppii suomen kieltä ja kykenee siten osallistumaan keskusteluihin suomeksi tai ainakin ymmärtämään vähän keskustelun sisältöä.
– Koko henkilöstö kannattaa sitouttaa kansainvälisten työntekijöiden kotouttamiseen. Kaikilla työyhteisössä on vastuu siitä, että kansainväliset työntekijät oppisivat suomen kieltä ja pärjäisivät suomeksi. Siten heillä on varmasti miellyttävämpää ja mukavampaa asua Suomessa, Huttunen näkee.
Suomalaisilta yrityksiltä löytyy veto- ja pitovoimaa
Työyhteisön kansainvälistyminen ja monimuotoistuminen kantavat monin tavoin hedelmää yrityksen osaamiseen ja toimintaan.
Huttusen mukaan kansainvälistyminen tuottaa uutta ja erilaista osaamista. Kansainvälisessä yrityksessä työntekijäkenttä on laajempi, ja monimuotoisuus auttaa palvelemaan paremmin kansainvälistä asiakaskuntaa.
– Kansainvälistyminen tuo luovuutta työntekemiseen. Eri kulttuureissa asioista ajatellaan hieman eri tavoin, ja monimuotoisuus lisää mahdollisuuksia toimia kansainvälisesti, Huttunen kertoo.
Suomalainen yritys voi Huttusen mukaan kiinnostaa kansainvälisiä työntekijöitä monista syistä.
– Yrityksen veto- ja pitovoima kansainvälisten työntekijöiden silmissä lähtee jo työnantajan mielikuvasta. Sen pitää olla riittävän hyvä herättämään mielenkiintoa. Myös urakehitys- ja koulutusmahdollisuudet sekä työyhteisön avoimuus ovat tärkeitä vetovoiman ja pitovoiman kannalta. Suomessa työsuhde-edut ovat myös usein paremmat kuin muualla maailmassa, Huttunen arvioi.
Keskeistä on, että kansainvälinen työntekijä kokee olonsa kodikkaaksi suomalaisessa työympäristössä – ja suomen kielen osaaminen on avain kodinomaiseen tunnelmaan.
