Kemistin työ on globaalien ongelmien ratkaisua ja uusien innovaatioiden kehittämistä. Parhaimmillaan siinä voi yhdistää omat mielenkiinnon kohteensa, kuten opettamisen tai maastohiihdon.
Kemiasta aikoinaan valmistuneiden Johanna ja Esa Puukilaisen mukaan kemian opiskelu on aito mahdollisuus päästä ratkaisemaan isoja haasteita, kuten ilmastonmuutosta. Yhteiskunnan ja maailman kehitys on ollut nopeaa. Väestömäärä kasvaa maapallolla ja luonnonvarat vähenevät, joten on löydettävä tehokkaampia ratkaisuja.
—Kemia liittyy tähän kaikkeen, toteavat Puukilaiset.
—Kemiaa opiskelemalla, ja varsinkin kaksoispätevyyden hankkimalla, varmistat työllisyytesi globaalien haasteiden aikana. Olen itse tästä hyvä esimerkki, kemistin ja opettajan pätevyydet hankkinut Johanna Puukilainen kertoo.
—Kemistin työ ei ole vain ongelmien ratkaisua. Siinä omat mielenkiinnon kohteensa voi yhdistää uraan, mikä on yksi kemian vahvuuksia, lisää Esa Puukilainen, joka toimii Vauhti Speed oy:n toimitusjohtajana.
— Yrityksemme toimintaan kuuluu kemian teollisuutta ja suksivoiteiden valmistusta. Viime aikoina olemme aloittaneet myös Fischerin hiihtovälineiden maahantuonnin ja jakelun.
Puukilaisten yhteinen taival alkoi jo opiskeluaikoina 90-luvulla.
—Tapasimme aikoinaan kemian laitoksella. Olemme siis yksi, mutta emme suinkaan ainut elävä esimerkki siitä, miten kemia yhdistää ihmisiä, Puukilaiset sanovat.
Esa Puukilaisen ensimmäinen tavoite lukiossa oli päästä opiskelemaan lääkäriksi.
—Suvussamme on lääkäreitä monessa polvessa. En kuitenkaan päässyt sisään lääkikseen, joten preppasin kakkosvaihtoehtoani kemiaa. Joensuun yliopisto oli hyvä vaihtoehto, sillä siellä käynnistettiin juuri uusi kemistitutkijakoulutusohjelma.
—Kemian opiskelu vei nopeasti mukanaan, sillä pystyin yhdistämään siihen omaa harrastustani maastohiihtoa. Pintakemia ja materiaalit liittyvät vahvasti suksien huoltopuoleen.
—Maisteriksi valmistuttuani tein jatko-opinnot fysikaalisen kemian ja pintamateriaalikemian puolelta.
Professori Tapani Pakkasen tuki oli erittäin mukava juttu nuorelle tutkijalle, joka väitteli tohtoriksi vuonna 2007. Seuraavat seitsemän vuotta vierähti Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina epäorgaanisten ohutkalvojen ja pintakemian parissa.
Sitten uusi työpaikka löytyi teollisuuden parista ja eteen tuli muutto Joensuun seudulle.
—Monipuolinen koulutus antoi mahdollisuudet monipuolisiin tehtäviin, Puukilainen toteaa.
Johanna Puukilaista kiinnostivat luonnontieteet jo koululaisena.
—Yläkoulussa farmasian opinnot ja proviisorin koulutus olivat yksi vaihtoehtoni. Pääsin kuitenkin kemistin koulutusohjelmaan heti ylioppilaaksi valmistumiseni jälkeen. Jo silloin tuntui vahvasti siltä, että kemistin työ on minulle se juttu.
—Haaveilin myös lääketieteeseen liittyvistä aiheista. Toisaalta olen ihminen, joka viihtyy ihmisten keskellä, joten opiskelin myös aineenopettajaksi gradun ohella. Se kolahtikin täysillä ja valmistumisen jälkeen olin Porvoossa kymmenen vuotta opetustyössä. Joensuuhun palaamisen myötä tein lisensiaattityön ja työskentelin elintarvike- ja in vitro-diagnostiikkateollisuudessa.
—Opetustyö kutsui kuitenkin vahvasti, joten minusta tuli päätoiminen kemian, fysiikan ja matematiikan opettaja. Nyt minulla on suunnitteilla myös väitöskirja, jonka aihe liittyy kemian opetukseen.
—Olen todella iloinen ja onnellinen uravalinnastani, sillä harvalla on tällainen mahdollisuus hankkia sekä kemistin, että opettajan pätevyydet. Työllistyminen on ollut hyvää opintojen jälkeen.
Kemian opiskelusta jäi Puukilaisille mukavat muistot – tiivis opiskelijayhteisö, ekskursiot, sähly ja opiskelijabileet, mutta myös labraharjoittelutyöt ja työskentely laitoksen henkilökunnan ja vanhempien tutkijoiden kanssa oli antoisaa.
—Hyvää opetusta saatiin monessa muodossa, laboratorioharjoittelussa ja luennoilla. Orgaanisen kemian synteesit saattoi kyllä joutua tekemään monta kertaa, ennen kuin onnistui niissä, Puukilaiset muistelevat.
Laaja-alainen kemistin koulutus antaa Puukilaisten mukaan avaimet hyvin moneen asiaan.
—Nykyään mediassa hämärtyvät vaikkapa asioiden suuruusluokat. Kemian oppien kautta on helpompi hahmottaa mikä on oleellista ja mikä epäolennaista, miten paljon on vaikkapa promille tai prosentti jossain asiassa.
—Suksivoidepuolella tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että kiellettiin yksi yhdiste, perfluorioktaanihappo. Sen valmistuksen epäpuhtaudesta nousi kauhea haloo, vaikka ainetta on käytössä vain kolme grammaa koko meidän tuotannossamme. Fluoratut yhdisteet ovat toki huono juttu luonnolle, ja etsimme niille korvaavia vaihtoehtoja.
—Laaja-alaista ajattelua tarvitaan myös esimerkiksi liikenteen sähköistämisessä ja ympäristöystävällisyydessä. Kemistin koulutus antaa tähänkin valmiudet.
Kansainvälisyys näkyy suksivoidealalla vahvasti, sillä Vauhti Speedin myynnistä kaksi kolmasosaa on vientiä kaikille lumisille alueille. Raaka-aineet suksivoiteisiin hankitaan pääsääntöisesti kotimaasta.
—Fischer on meille erittäin iso kumppani, ja itse asiassa yli puolet kumppaneistamme on kansainvälisiä, joten työkielemme on englanti. Yrityksemme kasvu on tullut viennistä, mikä on viimeisen viiden ja kuuden vuoden aikana lisääntynyt merkittävästi, Esa Puukilainen sanoo.
Hiihtourheilussa Suomi on perinteinen hiihtomaa, mutta pieni maa.
Esa Puukilainen
Toimitusjohtaja, Vauhti Speed oy
Puukilaisten mukaan Itä-Suomen yliopisto on todella tärkeä tekijä Joensuun seudulla, mutta tieteen tekeminen on samalla myös avointa ja globaalia.
—Yhteistyö yliopiston kanssa antaa meille tukea työtehtäviin, sillä asiantuntija-apua löytyy läheltä, samoin opetusta ja tutkimustoimintaa.
Yliopiston puolella arvostetaan myös kovasti yhteistyötä alumnien kanssa.
—Puukilaiset ja muut kemian alumnit ovat meille äärimmäisen tärkeitä, sillä he ovat osa yhteiskunnallista vuorovaikutuspintaamme. Meiltä valmistuneet jakautuvat eri töihin, opetusta kehittämään ja tutkimuksen pariin, kemian laitoksen johtaja, professori Mika Suvanto sanoo.
— Suomi on pieni maa, mutta alumnien myötä muodostamme kansainvälisen verkoston, joka toimii kaikilla tasoilla. Kemian osaamista tarvitaan muun muassa teollisessa toiminnassa, tuotteiden valmistuksessa ja viranomaistehtävissä.
Uusia innovaatioita etsitään jatkuvasti, ja jos ratkaisu on olemassa, me kemistit se löydetään.
Mika Suvanto
Kemian laitoksen johtaja, professori
