Sosiaali- ja terveysjohtamisen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessani tarkastelen keski-ikäisten ja ikääntyvien eurooppalaisten subjektiivista eli koettua hyvinvointia ja siihen yhteydessä olevia resursseja. Tutkin, millainen yhteys iällä on subjektiiviseen hyvinvointiin, miten terveys, taloudelliset voimavarat ja sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin eri ikävaiheissa, miten yksilön resurssit muuttuvat ikääntymisen myötä ja suhteessa toisiinsa sekä onko puolisoiden hyvinvoinnin kokemus jaettu.
Aihe on tärkeä, koska Euroopan väestö ikääntyy ja yhä useampi saavuttaa hyvin korkean iän. Samalla ikääntyvän väestön elämäntilanteet, resurssit ja tuen tarpeet vaihtelevat huomattavasti. Subjektiivisen hyvinvoinnin tarkastelu auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät tukevat hyvää elämää keski-iästä hyvin korkeaan ikään ja miten ikääntymispolitiikka sekä sosiaali- ja terveyspalvelut voivat vastata erilaisiin tuen tarpeisiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tulokset osoittavat, että koetun hyvinvoinnin ja iän välinen yhteys vaihteli mittareiden välillä. Elämäntyytyväisyys kasvoi 50 ikävuoden jälkeen noin 70-vuotiaaksi ja säilyi sen jälkeen suhteellisen korkeana, kun taas tarpeisiin liittyvä elämänlaatu alkoi heikentyä noin 70 ikävuoden jälkeen. Tulosten perusteella hyvä terveys, riittävät taloudelliset voimavarat ja sosiaaliset suhteet olivat yhteydessä parempaan subjektiiviseen hyvinvointiin keski-iästä hyvin korkeaan ikään saakka, eikä mikään näistä resursseista muuttunut ikääntymisen myötä merkityksettömäksi.
Terveys oli johdonmukaisimmin subjektiiviseen hyvinvointiin yhteydessä oleva resurssi, kun taas taloudellisten vaikeuksien ja leskeksi jäämisen kielteinen yhteys elämäntyytyväisyyteen heikkeni jonkin verran iän myötä. Myös resurssien myönteiset ja kielteiset muutokset olivat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi terveyden heikkeneminen, taloudellisiin vaikeuksiin joutuminen ja puolison menettäminen kytkeytyivät toisiinsa, mikä viittaa huono-osaisuuden mahdolliseen kasautumiseen. Lisäksi puolisoiden kokemalla elämäntyytyväisyydellä on selvä yhteys: onnellisia tai onnettomia oltiin usein yhdessä, mutta yhteyden voimakkuus vaihteli muun muassa maittain.
Tutkimuksessa uutta ja kiinnostavaa on ikääntymisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin tarkastelu eri resurssiteorioiden toisiaan täydentävistä näkökulmista sekä ikävaiheiden erojen, resurssien keskinäisten muutosten ja puolisoiden jaetun hyvinvoinnin yhdistäminen samaan kokonaisuuteen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntymispolitiikassa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulokset korostavat, että terveyteen, taloudelliseen tilanteeseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tuen tarpeita ei tulisi tarkastella toisistaan irrallisina, sillä vaikeudet yhdellä elämänalueella voivat heijastua myös muille elämänalueille. Esimerkiksi terveyden heikkeneminen, taloudelliset vaikeudet tai puolison menetys voivat olla tilanteita, joissa tuen ja palvelujen tarvetta olisi hyödyllistä arvioida laajemmin ja tarjota oikea-aikaista, eri toimialat yhdistävää tukea. Lisäksi palveluissa ja niiden vaikutusten arvioinnissa olisi hyvä huomioida yksilön lisäksi myös puoliso ja lähipiiri, sillä yhden ihmisen hyvinvoinnin tai tuen tarpeen muutokset voivat heijastua läheisiin. Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen voi täydentää esimerkiksi terveyttä ja toimintakykyä kuvaavia mittareita ja auttaa arvioimaan palvelujen tarvetta ja vaikutuksia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirja koostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, joissa hyödynnettiin vuodesta 2004 lähtien noin kahden vuoden välein kerättyä Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -aineistoa. Pitkittäistutkimuksessa samoja ihmisiä seurataan yli ajan ja otoksia täydennetään ajoittain uusilla vastaajilla. Osatutkimuksissa analysoidut otokset käsittävät enimmillään 103 284 vähintään 50-vuotiasta henkilöä yhteensä 28 Euroopan maasta, ja tutkittavia seurattiin noin 2–8 aineistonkeruuaallossa.
Analyysit toteutettiin yksilötason kiinteiden vaikutusten regressiomenetelmillä sekä moderaatiomalleilla. Lisäksi resurssien välisiä muutoksia tutkittiin asymmetrisillä malleilla ja puolisoiden välisen elämäntyytyväisyyden yhteyttä tutkittaessa puolisoiden tiedot linkitettiin yhteen. Väitöstutkimus toteutettiin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys läpi ajan ja alueiden ikääntyvässä yhteiskunnassa (SustAgeable) -hanketta.
Suomi liittyi SHARE-tutkimukseen vuonna 2017 tutkimuksen seitsemännessä aineistonkeruuaallossa. Suomesta on tällä hetkellä käytettävissä kolmen julkaistun aallon, 7–9, aineistot, ja 10. aallon aineistoa valmistellaan julkaistavaksi. Aaltojen 7–10 aineistonkeruuta Suomessa on koordinoinut Väestöliitto. Aineistonkeruun 11. aallosta lähtien kansallinen koordinaatiovastuu siirtyy SHARE-FI-konsortiolle, jota johdetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta. Konsortioon kuuluvat lisäksi Väestöliitto sekä Turun ja Tampereen yliopistot. Terhi Auvinen kuuluu Suomen SHARE-maatiimiin.
TtM Terhi Auvisen sosiaali- ja terveysjohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Ageing and resource dynamics among people aged 50 years and older in Europe. How health, financial means, and social relations contribute to subjective well-being across later life tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritusprofessori Peter Groenewegen (NIVEL, Hollanti) ja kustoksena professori Mieke Rijken Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Terhi Auvinen, terhi.auvinen(at)uef.fi
