Juliana Friedrichsen hyppäsi rohkeasti tuntemattomaan, kun hän muutti trooppisesta etelästä kylmään pohjolaan. Syynä isoon elämänmuutokseen oli mielenkiinto kestävään kehitykseen, jota hän pääsi opiskelemaan lisää Itä-Suomen yliopistossa.
Brasilian eteläosista kotoisin olevan Juliana Friedrichsenin rakkaus luontoa kohtaan on muovannut myös hänen ammatillista polkuaan. Hän opiskeli biologiaa ja valmistuttuaan toimi luonnontieteiden ja englannin opettajana ala- ja yläkouluissa. Mielessä kyti kasvava kiinnostus tietää lisää luonnon monimuotoisuudesta ja kestävästä kehityksestä.
Kun Juliana löysi Itä-Suomen yliopiston Pedagogy and Teaching for Sustainability -maisteriohjelman, oli tilaisuuteen tartuttava. Ohjelma keskittyy pedagogisiin lähestymistapoihin edistää kestävää kehitystä koulutuksen avulla. Suureksi yllätyksekseen Juliana tuli valituksi, ja edessä oli muutto maahan, josta hän ei tiennyt ennalta mitään.
– Siskoni asuu Alankomaissa, ja tuntui mukavalta päästä lähemmäksi häntä. Tiesin Suomen sijainnin pohjoisessa, en juuri muuta, Juliana kertoo.
Matkan alku ei ollut täysin mutkaton. Vuonna 2021 koronapandemia jylläsi ympäri maailmaa ja monimutkaisti viisumin saamista. Moni asia vaati alkuun opettelua ja sopeutumista: pukeutumisen kannalta vaativa sää, uusi kulttuuri ja täysin erilainen tapa opiskella.
– Suomessa opiskellaan todella itsenäisesti. Suurin osa opinnoista oli verkossa, mikä johtui osittain koronasta. Olin odottanut enemmän käytännönläheistä opetusta kampuksella, Juliana kuvailee.
Alun hankaluudet Juliana on onnistunut kääntämään voimavarakseen. Itsenäisen opiskelun ansiosta hän kokee tutkimus- ja raportointitaitojensa parantuneen. Kokemus uudessa maassa asumisesta on tuonut mukanaan yleisten elämäntaitojen lisäksi kosketuksen suomalaiskansallisiin lajeihin.
– Alkuun en osannut nauttia kylmästä säästä. Nyt olen kokeillut jo luistelua, ja tänä talvena on hiihdon vuoro. Avannossakin pulahdin suomalaisen ystäväni kanssa ja peräti viisi kierrosta samalla kertaa. Siitä tuli todella rentoutunut olo jälkeenpäin.
Oikeassa paikassa oikeaan aikaan
Juliana työskentelee hankesuunnittelijana Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksella. Tällä hetkellä työpöydällä on Biodiversiteetti nyt -hanke, ja tulossa on muitakin projekteja kestävään kehitykseen ja luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyen.
Valmistuin viime vuoden toukokuussa, eikä työnhakuni tuottanut tuloksia. Pääsin tarjoilijaksi ravintolaan Kolille kesän ajaksi. Siellä törmäsin sattumalta tuttuun yliopistolta. Hän lupasi välittää cv:ni professorille, joka etsi työntekijää tutkimushankkeeseen.
Juliana Friedrichsen
Pedagogy and Teaching for Sustainability -ohjelman opiskelija
Koulutusta ja taitojaan vastaavan työpaikan suhteen Juliana kokee olevansa hyvin onnekas ja sattuneensa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
– Valmistuin viime vuoden toukokuussa, eikä työnhakuni tuottanut tuloksia. Pääsin tarjoilijaksi ravintolaan Kolille kesän ajaksi. Siellä törmäsin sattumalta tuttuun yliopistolta. Hän lupasi välittää cv:ni professorille, joka etsi työntekijää tutkimushankkeeseen, Juliana muistelee.
Brasilialainen työkulttuuri muistuttaa Julianan kokemuksen mukaan amerikkalaista – kaikkea mitataan numeroin, mikä tuo tekemiseen paljon paineita. Suomalaista työn tekemisen tapaa hän pitää sen sijaan stressittömänä. Toki paikalliseen työelämään sopeutuminen on vienyt aikansa, ja siihen Juliana toivookin enemmän tukea suomalaisilta ammattilaisilta.
– Täällä töitä tehdään itsenäisesti, joustavasti ja keskinäiseen luottamukseen perustuen. Minusta se on mahtavaa.
Mieleisen työn löytyminen on saanut Julianan miettimään tulevaisuuttaan Suomessa. Ajatus väliaikaisesta pysäkistä on vaihtunut kaipuuseen pysyvyydestä. Kertaalleen jo lopettamansa suomen kielen opinnot hän on aloittanut uudelleen kansalaisopistossa. Ehkä koti voisi olla Pohjois-Karjalassa pidemmän aikaakin.
Työkaluja kielen oppimiseen työpaikalla
Kielitaito lisää osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Elämä ei ole pelkästään työpaikalla, vaan esimerkiksi harrastuksiin osallistuminen tai asiointi viranomaisten kanssa vaativat suomen kielen osaamista. Kansainväliselle osaajalle kielen opiskelun tarve syntyy kuitenkin usein työelämään liittyvissä tilanteissa, esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä toimiessa.
Kielen oppimista voidaan tukea monin eri tavoin. Kaikki lähtee kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisäämisestä. Kun työpaikalla tiedostetaan käytännöt, jotka ovat suomalaisille ominaisia mutta eivät avaudukaan uudelle tulijalle, voidaan niitä tehdä paremmin ymmärrettäviksi yli kulttuurirajojen.
– Kyse on ihan jokapäiväisistä asioista kuten työkaverin tervehtimisestä ja kuulumisten kyselystä. Tärkeää on aidon kiinnostuksen osoittaminen uutta kollegaa kohtaan. Tutustuminen alkaa kohtaamisesta, valottaa kouluttaja ja kieliasiantuntija Virpi Moilanen Itä-Suomen yliopistosta.
Työpaikka voi parhaimmillaan toimia kielenoppimisympäristönä, ja tähän työnantajat kaipaavat apua. Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto tarjoaa työnantajille konkreettisia työkaluja rekrytoinnin ja perehdyttämisen lisäksi kielen oppimiseen työpaikalla.
– Annamme tietoa ja vinkkejä erilaisista suomen kielen oppimisen malleista. Itä-Suomen yliopistossa on tarjolla myös täsmäkoulutusta esimerkiksi siihen, miten suomea taitava työkaveri voi opettaa kieltä kansainväliselle osaajalle työnteon lomassa, Virpi Moilanen kertoo.
Talent Hub Eastern Finland on Euroopan Unionin osarahoittama hanke, josta voit lukea lisää verkkosivuiltamme.
