Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aiheena on ensimmäisen luokan oppilaiden kuvaus koulumotivaatiostaan ja opettajasta sen tukijana. Aihetta on tärkeää tutkia ja tietoa tarvitaan lisää, sillä aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että vaikka oppilaiden motivaatio on koulupolun alkaessa tyypillisesti korkea, siinä on havaittavissa laskua jo aivan ensimmäisten kouluvuosien aikana.
Koulumotivaatiota kuvaamaan on kehitetty useita teorioita, joista yksi tunnetuimmista on odotusarvoteoria. Sen mukaan oppimisen, koulusuoriutumisen ja erilaisten opiskeluun liittyvien valintojen taustalla vaikuttavat yhtäältä omaan osaamiseen ja onnistumisen mahdollisuuksiin liitetyt uskomukset ja ennakoinnit eli odotukset ja toisaalta käsillä olevalle asialle annettavat tai koetut arvot.
Tiedetään, että opettajan toiminta ja hänen vuorovaikutuksensa on yhteydessä oppilaiden koulumotivaatioon. Kuitenkin siitä, miten ensimmäisen luokan oppilaat näkevät opettajansa koulumotivaation tukijana, on tehty varsin vähän tutkimusta.
Väitöstutkimus koostuu kolmesta tutkimuskysymyksestä, joista ensimmäisessä tutkin koulumotivaatiota odotusarvoteorian ulottuvuuksien kautta tarkasteltuna. Toisessa tutkimuskysymyksessä tutkin koulumotivaatiota tarkastelemalla oppilaiden kuvauksia koulumotivaatiostaan ilman teoriakontekstia. Kolmas tutkimuskysymys tarkastelee sitä, miten oppilaat kuvaavat opettajan roolia koulunkäyntinsä tukijana. Nämä kolme eri näkökulmaa yhdistämällä esitän tutkimuksessani tulkinnan siitä, millaista on ensimmäisen luokan oppilaiden koulumotivaatio, ja miten opettaja oppilaiden näkökulmasta sitä tukee.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessani selvisi, että ensimmäisen luokan oppilaan koulumotivaatio vaihtelee yksilöllisesti ja pitää sisällään monia eri kouluarjen asioita.
Kun oppilaiden motivaatiota tarkasteltiin ensin odotusarvoteorian käsitteiden kautta, selvisi, että oppilaat kertovat koulumotivaatiostaan varsin monipuolisesti. Oppilaat kuvailivat odotuksiaan ja arvojaan sekä oppijaminäkuvan, kiinnostuksen, oppimisen hyötyjen että oppimisen vaatimien kustannusten näkökulmista liittyen akateemiseen oppimiseen ja oppitunteihin. Tarkasteltaessa oppilaiden koulumotivaatiota aineistolähtöisesti selvisi, että heidän koulumotivaationsa liittyy myös vapaamman olemisen hetkiin, koulupäivän rakenteeseen, fyysisisiin ja emotionaalisiin tuntemuksiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä kouluun kokonaisuutena.
Opettajansa merkitystä koulunkäyntinsä tukijana oppilaat kuvasivat kahden erilaisen roolin kautta. Opettaja nähtiin akateemisiin taitoihin liittyvänä tukijana sekä ilmapiirin luojana. Kun oppilas kokee opettajan toimivan näiden kahden roolin mukaisesti lämpimän vuorovaikutuksen keinoin, herättää tämä oppilaassa turvallisuudentunteen, joka saa hänet motivoitumaan.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulosten perusteella näiden koulun nuorimpien oppilaiden pedagogiikassa on olennaista oppilaan kokonaisvaltaisuuden huomioon ottaminen. Uuden oppiminen ja kouluympäristössä toimiminen onnistuvat oppilaiden mukaan paremmin, kun oppiminen tapahtuu toiminnallisesti, fyysiset sekä psyykkiset perusasiat ovat kunnossa ja olo on kaiken kaikkiaan tasapainoinen, turvallinen ja tyytyväinen.
Tulokseni osoittavat ensimmäisen luokan oppilaiden kuvaavan koulumotivaatiotaan ja oppimistaan varsin kattavasti. Oppilaat hahmottavat opettajansa hyvin keskeisenä tekijänä koulumotivaation ja oppimisen turvaajana. Opettajien ja oppilaiden tulisikin keskustella enemmän oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä ajatuksista, jotta koulumaailmaa pystyttäisiin kehittämään oppilaiden tarpeisiin sopivammaksi ja oppilaiden myönteiseen koulumotivaatioon kyettäisiin vaikuttamaan entistä paremmin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatutkimukseni aineisto koostuu ensimmäisen luokan oppilaiden lomakemuotoisesta haastatteluaineistosta. Yhteensä 84 oppilasta vastasi ensimmäisen kouluvuotensa syksyllä ja 62 oppilasta ensimmäisen kouluvuotensa keväällä huoltajiensa avustuksella puolistrukturoituun kyselylomakehaastatteluun. Aineistoa analysoitiin sekä teoria- (tutkimuskysymys 1) että aineistolähtöisen (tutkimuskysymykset 2 ja 3) sisällönanalyysin keinoin.
Lisätietoja: Sanna-Raisa Niemi, [email protected]
