Käsityötieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimuksen aiheena on arjen käyttötekstiilin muuttuminen visuaalisen ilmaisun välineeksi Suomessa vuosina 1945–2015. Tavoitteena on taustoittaa niitä tekijöitä, jotka johtivat ilmaisullisen tilkkutyön leviämiseen Yhdysvalloista ympäri maailmaa, kansallisten tilkkuyhdistysten, myös Suomessa Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n perustamiseen, muuttivat tilkkutöiden tekemisen tapoja sekä hakivat näkyvyyttä kotien sijaan julkisissa tiloissa näyttelyinä ja massiivisina kansainvälisinä festivaaleina. Aiheesta ei ole Suomessa tehty perustutkimusta, ja nyt oli viimeinen hetki tavoittaa suomalaiset tilkkutyön aktiivit kertomaan tilkkuilun uuden aallon (Modern Art Quilt Movement) syntymisestä ja ilmaisulliseen tilkkutyöhön liittyvästä toiminnasta tekijöiden omalla äänellä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa esille tulleiden kertomusten ja tilkkuteosten moninaisuus ja koskettavuus osoittivat, miten täynnä elämää on ilmaisullinen tilkkutyö ja miten vahvaa on halu päättää tekemisensä sisällöstä itse. Ilmaisullisissa työtavoissa ja materiaalien valinnoissa tapahtui merkittäviä muutoksia, kun tekemisen keskiössä oli teoksen sisältö. Tekemisen vaikuttimet vaihtelivat, osalle riitti ilon saaminen ja osa suhtautui kunnianhimoisesti harrastukseensa osallistuen aktiivisesti niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin näyttelyihin ja kilpailuihin tullen myös huomioiduksi. Yhteenvetona voi perustellusti silti todeta, että pysyvää paikkaa osana tekstiili- tai laajemmin visuaalisen taiteen kontekstia ei nykytilkkutaide tutkimusjaksolla saavuttanut (satunnaisia onnistumisia kylläkin), vaikka näyttelyt olivatkin yleisömenestyksiä. Lisäksi oli merkittävää, että jäsenistössä ei tehty eroa ammattilaisten ja harrastajien välillä, kuten ei yleensäkään kansainvälisessä tilkkuilun maailmassa. Merkittävä muutos oli kotiin liittyvän käsityön suuntautuminen julkisiin tiloihin. Näyttelyitä järjestivät niin tilkkuilun harrastajat kuin ammattilaisiksi katsotut.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Merkittävin hyöty on saada kokonaiskäsitys merkittävästä osasta tilkkuilun historiaa. Näin tutkimus tarjoaa runsaasti jatkotutkimusmahdollisuuksia. Näitä ovat muun muassa 2000-luvulla syntynyt ilmiö nimeltä craftismi ja ilmaisullisuuden ilmaantuminen muihin käsityötapoihin. Oma toivomukseni on, että käsityötieteessä tekijät nähtäisiin uudella tavalla, aktiivisina toimijoina ja naisten käsityökulttuuriin liittyvä näkymättömyys saataisiin murrettua.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Laadullinen käsityötieteen tutkimus on monitieteinen, sillä tutkimuksen keskiössä ovat tekijä subjektina, ilmaisullisen tekemisen tavat ja niissä tapahtuneet muutokset sekä visuaalinen produkti, tilkkuteos. Naistutkimus oli luontainen lähestymistapa, koska kyse on vahvasti sukupuolittuneesta käsityökulttuurista. Yhtenä tutkimusmetodina oli mikrohistoriallinen lähestymistapa, mitä osoittaa niin tutkimusaikaväli kuin tutkimuksessa mukanaolevien rajaus Tilkkuyhdistyksen jäseniin. Tilkkuilijoiden tarinat, niin tutkimusaineistossa olevat kuin jälkikäteen pyydettyinä muistitutkimuksen keinoin mahdollistivat tutkimuksen keskeisen tavoitteen, tarinallisuuden toteutumisen. Keskeisenä tutkimusaineistona oli Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenten voimin toteutettu järjestölehti.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa?
Tutkimusaineisto on karttunut yli 50 vuotta kestäneen tilkkutyöhön erikoistuneen käsityönopettajan ja tekstiilitaiteilijan elämäntyöstä ja tutkimukseen liittyvistä keskeisistä pohdinnoista. Vuonna 2015 Kemin taidemuseossa oli nykytilkkutaiteeni 50-vuotisjuhlanäyttely.
Yläkuvassa Vuokko Isakssonin tilkkutyö: Hopeinen kuu luo merelle siltaa.
Lisätietoja: Vuokko Isaksson: vuokkomarjatta.isaksson@gmail.com, 040 580 4302
