Metsätieteen opetusavustajanakin toimiva Selma Hänninen on opinnoissaan jo maisterivaiheessa. Lue Selman opinnoista ja hieman erilaisesta sivuainevalinnasta. Kurkkaa opiskelijatarinan lopusta myös vinkit alasta kiinnostuneelle hakijalle.
– Olen Selma Hänninen ja opiskelen nyt neljättä vuotta metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Lukion jälkeen pääsin todistusvalinnalla opiskelemaan metsätieteitä Joensuuhun ja sillä tiellä ollaan edelleen.
Mikä motivoi sinua valitsemaan Itä-Suomen yliopiston ja metsätieteet?
– Hakuvaiheessa, lukion lopulla en ollut yhtään varma siitä, mitä haluaisin opiskella. Metsätieteet vaikuttivat monipuoliselta alalta, josta voisi työllistyä hyvin monenlaisiin tehtäviin. Koin, että opintojen aikana voisin etsiä omaa polkuani metsätieteiden sisällä. Olen aina ollut myös kiinnostunut luonnosta ja metsistä, mikä vaikutti osaltaan alavalintaani.
Mitä muita vaihtoehtoja harkitsit ja miten teit lopullisen päätöksen?
– Harkitsin hyvin erilaisia aloja metsätieteiden lisäksi hakuvaiheessa: esimerkiksi journalistiikka, matematiikan aineenopettaja, luokanopettaja ja pohjoismaiset kielet. Lopulta metsätieteet valikoituivat alan monipuolisuuden vuoksi. Metsätieteet ei valmista mihinkään tiettyyn ammattiin ja koen sen vapauden houkutelleen minua tilanteessa, jossa en tiennyt, mitä haluaisin “isona” tehdä.
Mitä sivuaineita olet valinnut ja miten ne täydentävät pääainettasi?
– Olen opiskellut sivuaineena psykologiaa. Psykologia on lukiosta asti kiinnostanut minua. Se on metsätieteiden opiskelijoiden joukossa suhteellisen harvinainen sivuaine, mutta sivuainetta valittaessa kannustettiin harkitsemaan myös harvinaisempia sivuaineita ja se innosti minua valitsemaan psykologian. Harvinaisemmalla sivuaineella voi erottua muista esimerkiksi työnhaussa. Johtuen mielenkiinnosta ihmismieltä kohtaan, minua kiinnostaa esimerkiksi ihmisten kokemukset metsästä ja metsäsuhteet. Koen, että sitä kautta sivuainevalintani täydentää pääainettani.
Millaisia tavoitteita ja toiveita sinulla on opintojesi suhteen?
– Toivoisin pääseväni vaihto-opiskelemaan kevääksi 2025, joten se on tämänhetkinen tavoitteeni. Uskon, että vaihto-opinnot voisivat antaa minulle paljon arvokkaita kokemuksia ja tietoja tulevan urani ja myös henkilökohtaisen elämäni kannalta. Olisi mielenkiintoista tutustua siihen, millaista metsätiede on muualla maailmassa.
Mikä on tähän mennessä ollut parasta metsätieteen opinnoissasi?
– Parasta opinnoissani on ollut kandiksi valmistuminen. Tuntui hienolta, kun kolmen vuoden urakka johti maatalous- ja metsätieteen kandidaatintutkintoon. Olen myös innoissani maisterivaiheen opinnoista, koska maisterivaihe mahdollistaa opintojen valintaa enemmän omien mielenkiinnonkohteiden mukaan.
Voitko jakaa jonkin erityisen hetken tai oivalluksen opinnoistasi?
– Itselleni mieleen oivalluksena on jäänyt metsämaatieteen kursseilta se, miten monella tavalla tärkeä, usein muiden ekosysteemin osien varjoon jäävä metsän maaperä on. Esimerkiksi hiilivarastona boreaalisen vyöhykkeen maaperä on vertaansa vailla ja sienijuurilla tärkeä tehtävä puiden ravinteiden ja veden saannissa.
Harvinaisemmalla sivuaineella voi erottua muista esimerkiksi työnhaussa. Johtuen mielenkiinnosta ihmismieltä kohtaan, minua kiinnostaa esimerkiksi ihmisten kokemukset metsästä ja metsäsuhteet. Koen, että sitä kautta sivuainevalintani täydentää pääainettani.
Selma Hänninen
Metsätieteen opiskelija ja opetusavustaja
Millaisessa unelmatyössä näet itsesi valmistumisen jälkeen?
– Totta puhuen en tiedä tarkalleen, millaista työtä haluaisin valmistumisen jälkeen tehdä. Minua kuitenkin kiinnostaa tutkimus, joten voisin ehkä haluta jossain vaiheessa suorittaa tohtorintutkinnon. Toivon, että löydän töitä, jotka osuvat kiinnostuksen kohteisiini.
Miten olet kotiutunut Joensuuhun? Mikä tekee kaupungista erityisen opiskelupaikkana?
– Olen kotiutunut Joensuuhun hienosti! Pidän Joensuusta ja se on todella alkanut tuntua kodilta. Joensuussa parasta on se, miten lähellä kaikki tärkeä on: keskusta, yliopisto sekä luonto. Opiskelijaelämä myös näkyy kaupungin katukuvassa.
– Joensuun kampus on tiivis ja kaikki kampusrakennukset on rakennettu lähelle toisiaan. Kampusravintoloiden ruoka on maukasta, terveellistä ja edullista. Oma suosikkipaikkani on metsätieteiden tämänhetkinen rakennus Borealis. Borealiksella näkee tuttuja päivittäin ja siellä vallitsee hyvä henki.
Mitä neuvoja tai vinkkejä antaisit hakijoille, jotka harkitsevat metsätieteen opintoja?
– Mielestäni metsätieteet voisivat sopia ihmiselle, jolle metsät ja ympäristö ovat tärkeitä, ja hän on kiinnostunut ihmisen toiminnasta metsässä, metsäalan toiminnasta Suomessa sekä luonnon ekosysteemien toiminnasta. Opinnoissa varsinkin kandivaiheessa on paljon kenttätyöskentelyä ja metsäretkiä, joten jos tykkää sellaisesta, niin se on plussaa. Aikaisempaa kokemusta esimerkiksi metsänhoitotöistä tai metsänomistamisesta ei tarvitse kuitenkaan olla. Metsätieteiden opiskelijat ovat hyvin moninainen joukko erilaisine kiinnostuksenkohteineen. Kaikkia kuitenkin yhdistää kiinnostus metsiä kohtaan.
– Hakuvaihe opintoihin voi olla stressaava. Varsinkin, jos ei tiedä, mikä olisi itsellensä paras ala, saattaa tuntua siltä, että yksi valinta sulkee valtavasti muita hyviä vaihtoehtoja pois. Kannattaa kuitenkin ottaa rennompi asenne. Valinnan tekemällä saa uusia vihjeitä siitä, mihin suuntaan haluaa mennä tai mihin suuntaan ei.
