Kokemuksia ym­pä­ris­tö­po­li­tii­kan opiskelusta, Saara Pajunen

– Hei! Nimeni on Saara, olen 21-vuotias ympäristöpolitiikan opiskelija. Aloitin opintoni vuonna 2019 maantieteiden ja ympäristöpolitiikan koulutusohjelmassa ja aloitan nyt neljännen opiskeluvuoteni UEFillä. Tämä on samalla myös ensimmäinen maisterivuoteni. Olen ottanut ilon irti yliopiston eri toiminnoista niin tuutoroinnin, ainejärjestötoiminnan kuin nyt myös lähettilästoiminnan kautta. Jäljelle jäävän vapaa-ajan tykkään viettää kotona kuunnellen podcasteja ja katsoen hyviä sarjoja lämpimän peiton alla.

Olen kotoisin Ruovedelta, Ylä-Pirkanmaalta. Lukion jälkeen muutin vanhempieni huomasta noin 400 km päähän tänne Joensuuhun. Alkuun välimatka perheeseen ja lapsuudenystäviin tuntui pelottavalta, mutta olen kotiutunut todella hyvin Joensuuhun viimeisten kolmen vuoden aikana. Nykyään vietänkin jopa kuukausia putkeen täällä, sillä aika kuluu kuin siivillä opiskelun ja töiden lomassa. Pohjois-Karjalan murre ei ole kuitenkaan onnistunut tarttumaan puheeseeni näiden kolmen vuoden aikana.

Miten päädyit Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan ym­pä­ris­tö­po­li­tiik­kaa?

– Opiskelin lukioni yleislinjalla eikä minulla ollut mitään tiettyä ideaa tulevaisuuden opinnoista lukioon lähtiessä, ja oikeastaan vasta yhteishaun alla aloin pohtia tulevaisuudensuunnitelmiani. Lukiossa lempioppiaineitani olivat psykologia, maantiede ja biologia. Myöhemmin aloin ymmärtää, että minulla on aina ollut mielenkiinto ympäristöä, yleisesti maailmaa sekä ihmistoimintaa kohtaan. Aluksi aloin etsiä opintopolusta maantieteen koulutuksia ja kuvaus ympäristöpolitiikasta oppiaineena sai minut tuntemaan, että olen löytänyt alan, jossa yhdistyy kaikki nämä minua kiinnostavat teemat. Hain ensimmäisenä hakukohteenani lukemaan maantiedettä ja ympäristöpolitiikkaa tänne Itä-Suomen yliopistoon ja pääsin onnekseni viidenneltä varasijalta sisään.

Oliko opis­ke­lu­kau­pun­ki­si sinulle ennestään tuttu ja miten kotiuduit Joensuuhun?

– Olen ollut joskus pikkulikkana pesäpalloleirillä Joensuussa, joka oli ensikosketukseni tulevaan opiskelukaupunkiini. Olen kuitenkin ollut sen verran nuori, että ihan kauheasti tästä leiristä ei ole jäänyt mieleen. Muutin tänne samaan aikaan lapsuudenystäväni ja entisen joukkuekaverini kanssa, ja tuumasimme yhdessä, että Joensuusta jäi parhaiten mieleen virkistysuimala Vesikko.

Vuosia myöhemmin ohitan Vesikon päivittäin matkalla yliopistolle. En koe, että minulla oli kauheasti ennakkokäsityksiä Joensuusta. Onhan se myönnettävä, että opiskelupaikan saaminen nostatti aluksi hyvin ristiriitaisia ajatuksia välimatkan vuoksi, mutta olen alusta asti kuullut pelkästään hyviä puolia Joensuusta sukulaisiltani ja aikanaan Joensuussa opiskelleilta tutuilta. Olimme tutustumassa uuteen opiskelukaupunkiin lapsuudenystäväni kanssa Joen yön 2019 aikaan ja tunsin silloin äärimmäistä rauhaa tulevasta muutosta, sillä ihastuin silloin Joensuuhun täysillä! Muutin tänne vain 18-vuotiaana, ja koen Joensuun olleen minulle hyvä ja turvallinen paikka oppia aikuisuutta, itsenäisyyttä ja monia uusia puolia itsestäni.

Kotiseudullani järvet olivat hyvin vallitseva maisemaelementti, joten rakastuin ensisilmäyksellä Joensuun keskustaa halkovaan Pielisjokeen. Pienen kunnan kasvattina viihdyn Joensuussa erinomaisesti sen tiiviyden takia. Täällä on kaikki tarvittava sopivalla etäisyydellä.

Muistan ensimmäisen vierailuni kampuksella tuntuneen epätodelliselta. Olen pitänyt alusta asti kampustamme hyvin kauniina ja helppokulkuisena, vaikka aluksi turvauduinkin päivittäisesti Tuudon karttaan.

Mikä on aivan parasta omissa opinnoissasi?

– Ympäristöpolitiikan opinnoissa parasta on luultavasti joustavuus. Meillä on kolme pääainetta, joista saa valita vapaasti saman tutkinto-ohjelman sisällä. Lisäksi kandidaatin tutkinnossa on 60 op vapaasti valittavia sivuaineopintoja, joiden avulla pystyy itse muovaamaan juuri omannäköisensä polun asiantuntijuuteen. Olen myös oppinut opintojeni aikana, että oikeastaan kaikki alani johtavat professorit opettavat täällä UEFillä ja olen ilokseni päässyt työskentelemään heidän kanssaan tiiviissä yhteistyössä.

Miten päädyit valitsemaan sivuaineesi?

– Meidän tuutorien tekemässä Fuksilehdessä on ollut tyypillisesti pieni kooste alamme opiskelijoiden suosimista sivuaineista. Lähdin ensin kokeilemaan eri sivuaineiden peruskursseja sitä kautta. On ollut jopa hiukan valinnan vaikeutta, sillä tarjolla olisi niin monia kiinnostavia oppiaineita. Olen matkan varrella kokeillut muun muassa kauppatieteistä johtamisen ja markkinoinnin sivuainekokonaisuutta, sosiologiaa ja eurooppaoikeutta. Lopulta sivuaineekseni valikoitui ympäristöoikeus ja lisäksi minut valittiin keväällä alkavaan uuteen YUFE Minor -pilottiohjelmaan.

Tähtihetkesi opintojen aikana?

– Kandidaatin tutkielman tekeminen on tietenkin ollut yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista yliopistoaikoina. Onnistumisien ja osittain myös sattuman kautta onnistuin myös saamaan tutkimusavustajan paikan laitokseltani eräässä valtavan mielenkiintoisessa tutkimushankkeessa. Olen oppinut paljon lyhyessä ajassa ja koen tämän olevan opintojeni tähtihetki.

Mikä on unelmatyösi, mitä odotat tu­le­vai­suu­del­ta? 

– Olen keskittynyt luomaan asiantuntijuutta etenkin kiertotalous- ja nykyään myös kaivosteemojen ympärille. Valmistumisen jälkeen minua kiinnostaa ympäristökonsultointi ja projektiluontoiset työtehtävät – ehkä joskus myöhemmässä vaiheessa uraa myös projektijohtajuus. Tärkeää on ainakin työskennellä osana jotain tiimiä, sillä koen toimivani parhaiten ympäristössä, jossa pääsen sparrailemaan ideoita muiden kanssa. Olisi myös hieno kokemus päästä työskentelemään ulkomailla, ehkä jossain kansainvälisessä tutkimushankkeessa.

Saaran vinkit ym­pä­ris­tö­po­li­tii­kas­ta kiin­nos­tu­neel­le

– Ympäristöalan osaajille on huutava tarve. Meillä voit erikoistua yhteiskunnallisiin ympäristöteemoihin, kuten ympäristökonfliktien hallintaan, kestävään kehitykseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tällä alalla on tärkeä taito osata markkinoida oma asiantuntijuus tuotteena, jota kauppaat tulevaisuudessa työnantajille.

Meillä on aktiivinen ainejärjestö sekä tiivis yhteistyö laitoksen ja henkilökunnan kanssa. Kannattaa hyödyntää aika yliopistossa verkostoituen muiden opiskelijoiden ja jopa professorien kanssa – ala on toistaiseksi pieni ja laajasta verkostosta voi olla myöhemmin hyötyä.

Maantieteet ja ympäristöpolitiikka sopivat mainiosti ihmiselle, joka ei osaa valita yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden väliltä – meillä nämä molemmat yhdistyvät!