Luonnontieteistä ja luonnossa liikkumisesta kiinnostunut Markus Varviala opiskelee ympäristötiedettä Kuopiossa. Opiskeluyhteisö ja viihtyisä kaupunki saavat opiskelijalta kiitosta.
– Olen Markus Varviala, 23-vuotias ja olen kasvanut Lahden ja Orimattilan välisessä pienessä kylässä, Pennalassa. Peruskoulun olen käynyt Orimattilassa ja lukion Lahden lyseon LUMATE-linjalla, jossa painotettiin luonnontieteitä. Jo lukioaikana luonnontieteet kiinnostivat minua erityisesti, mikä ohjasi myöhemmin myös korkeakouluvalintojani.
Kuinka päädyit valitsemaan ympäristötieteet?
– Heti lukion jälkeen hain yhteishaussa korkeakouluun, mutta en saanut opiskelupaikkaa ensimmäisillä hakukerroilla. Hain ympäristötieteelle Kuopioon ensimmäisen kerran vasta kolmannella hakukerralla, jolloin se oli hakutoiveissani kolmantena vaihtoehtona. Jäin ensisijaisesta hakukohteestani ensimmäiselle varasijalle, mutta pääsin ympäristötieteeseen todistusvalinnalla. Koska minulla oli jo pari välivuotta takana, halusin päästä elämässä eteenpäin ja päätin ottaa paikan vastaan. Hakukohteeni vaihtelivat yhteiskunta- ja luonnontieteiden välillä, joten tärkeintä oli löytää mielekäs opiskelupaikka.
Millainen opiskelukaupunki Kuopio on?
– Kuopio oli minulle opiskelukaupunkina melko vieras. Sukujuureni löytyvät Kuopion lähiseudulta, mutta itse kaupunki oli tullut tutuksi lähinnä Matkuksen ja Ikean reissuilta. Ennakkokäsitykseni Kuopiosta oli, että kyseessä on rauhallinen ja maanläheinen kaupunki. Maaseudulla kasvaneena en oikeastaan edes haaveillut suurkaupungista, vaan Kuopio tuntui sopivan kokoiselta paikalta opiskelijaelämälle.
Ensimmäinen muistoni Kuopiosta yliopisto-opiskelijana liittyy kaupungin rauhallisuuteen sekä luonnonläheisyyteen. Kampusalueen sijainti aivan Savilahden rannalla teki vaikutuksen heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Veden läheisyys, vihreät maisemat ja luonnon kauneus saivat minut ihastumaan paikkaan nopeasti.
Parasta kampuksella on sen sijainti Savilahden rannalla sekä viihtyisä ympäristö. Kampuksella on helppo opiskella, tavata muita opiskelijoita ja viettää aikaa myös luentojen ulkopuolella. Kuvailisin Kuopiota luonnonläheiseksi, sopivan kokoiseksi ja opiskelijaystävälliseksi kaupungiksi. Hienointa on ollut se, kuinka lähellä luonto on kaikkialla kaupungissa. Yllättävintä puolestaan on ollut se, kuinka nopeasti Kuopio alkoi tuntua omalta paikalta. Täällä on aivan ihania ihmisiä, enkä vaihtaisi sitä pois.
Mikä on parasta ympäristötieteen opinnoissa?
– Parasta ympäristötieteen opinnoissa on niiden laajuus ja käytännönläheisyys. Hakiessani en täysin ymmärtänyt, kuinka monipuolinen ala ympäristötiede on ja kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia se tarjoaa. Vaikka yliopisto-opinnot ovat monin paikoin teoreettisia, opintoihin kuuluu myös laboratorio- ja kenttäkursseja, joissa teoriaa pääsee soveltamaan käytäntöön. Yksi parhaista opintomuistoistani on Savilahden jäällä tehty näytteenottoretki kireässä pakkassäässä, kun keräsimme vesi- ja pohjaeläinnäytteitä tutkimuksia varten.
Mitkä ovat olleet opintojesi tähtihetkiä?
– Opintojen aikana ei ole ollut yhtä tiettyä tähtihetkeä, vaan onnistumisen kokemukset ovat syntyneet vähitellen. Erityisen palkitsevia ovat olleet ne hetket, jolloin eri kursseilla opitut asiat ovat alkaneet muodostaa laajempia kokonaisuuksia. Silloin huomaa aidosti oppineensa ja ymmärtävänsä ilmiöitä syvällisemmin, eikä vain suorittaneensa kursseja.
Mitä sivuaineita olet valinnut?
– Valitsin sivuaineekseni ihmisen biologian, koska halusin laajentaa osaamistani ympäristötieteen rinnalla myös ihmisen terveyteen ja biologisiin ilmiöihin liittyviin teemoihin. Sivuaine tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman siihen, miten ympäristö ja ihminen ovat yhteydessä toisiinsa.
Erityisen palkitsevia ovat olleet ne hetket, jolloin eri kursseilla opitut asiat ovat alkaneet muodostaa laajempia kokonaisuuksia. Silloin huomaa aidosti oppineensa ja ymmärtävänsä ilmiöitä syvällisemmin, eikä vain suorittaneensa kursseja.
Markus Varviala
UEF-lähettiläs
Kuinka olet löytänyt oman yhteisösi yliopistossa?
– Opiskeluaikani ei ole rakentunut pelkästään kurssien ympärille. Olen ollut mukana myös ainejärjestötoiminnassa, jonka kautta olen päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin, kehittämään yhteistyö- ja organisointitaitojani sekä rakentamaan vahvempaa yhteyttä opiskelijayhteisöön. Ainejärjestötoiminta on tuonut opintoihin paljon sisältöä myös luentosalien ulkopuolella.
Opiskelijayhteisö on minulle todella tärkeä henkinen voimavara ja parhaat ystäväni ovat nyt täällä kanssani. Toimin parhaiten muiden ihmisten läheisyydessä. Siksi hain myös UEF-lähettilään tehtävään. Meillä on sielläkin aivan huipputiimi.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
– Vapaa-ajallani harrastan metsästystä ja liikun paljon luonnossa. Vietän mielelläni aikaa metsissä ja vesistöjen äärellä, sillä luonto on ollut tärkeä osa elämääni jo pienestä pitäen. Luonnossa liikkuminen tarjoaa hyvän vastapainon opiskelulle ja tukee samalla kiinnostustani ympäristö- ja luontoasioihin.
Mikä on unelmatyösi?
– Minulla ei ole yhtä tarkasti määriteltyä unelmatyötä, ja ajatukset tulevaisuudesta varmasti täsmentyvät opintojen edetessä. Tällä hetkellä minua kiinnostavat erityisesti ympäristöalan hallinnolliset tehtävät, esimerkiksi työ ympäristöministeriössä, valtionhallinnossa tai kuntien ympäristötehtävissä. Ympäristötieteen vahvuus onkin siinä, että opinnot antavat valmiuksia hyvin monenlaisiin työtehtäviin.
Markuksen vinkit ympäristötieteestä kiinnostuneelle
– Alasta kiinnostuneelle tärkein vinkki on pitää mieli avoimena. Ympäristötiede on paljon laajempi ala kuin monet etukäteen ajattelevat, ja opintojen aikana löytyy usein täysin uusia kiinnostuksen kohteita. Opinnot sopivat erityisesti henkilölle, joka on kiinnostunut luonnosta, ympäristöongelmista ja niiden ratkaisemisesta tieteen keinoin.
Kolme vinkkiä hakijalle
- Älä pelästy alan laajuutta, sillä se on myös yksi sen suurimmista vahvuuksista.
- Hyödynnä mahdollisuudet kenttä- ja laboratoriokursseilla, sillä niissä oppii paljon käytännön taitoja.
- Ole utelias ja valmis tarkastelemaan ympäristöasioita monesta eri näkökulmasta.
