Ympäristötekijät, kuten valo, ruokavalio ja hengitysilma, vaikuttavat siihen, mitkä geeneistämme aktivoituvat toimimaan. Kun tutkimme keuhkokudoksen geenien aktivoitumista, voimme saada vihjeitä erityisesti ilmaperäisten altisteiden käynnistämistä prosesseista.
THL:n tiedote
Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten kosteusvaurioituneiden rakennusten sisäilmasta kerätyt hiukkaset vaikuttavat laboratoriossa kasvatettuun keuhkokudokseen.
Tutkimuksessa havaittiin, että kosteusvaurioituneista taloista kerätyt hiukkaset aktivoivat keuhkokudoksessa tiettyjä prosesseja, kuten esimerkiksi vierasainemetaboliaan liittyviä geenejä. Toksikologisten mekanismien aktivoituminen oli kuitenkin yleistä myös vaurioitumattomien vertailutalojen hiukkasnäytteille altistumisen seurauksena.
Minkään yksittäisen geenin aktivoitumisen, kudosvahingon tai tulehdusvasteen perusteella ei pystytty erottamaan kosteusvaurioituneiden ja vaurioitumattomien rakennusten näytteitä toisistaan. Siksi nämä vasteet eivät sovellu suoraan kosteusvaurioaltistumisen mittareiksi.
”Tutkimuksen perusteella pystyttiin tästä huolimatta tunnistamaan geenejä, joiden osuutta kosteusvauriorakennusten solutason vaikutuksiin tulisi selvittää lisää jatkotutkimuksissa. Löydökset auttavat meitä ymmärtämään kosteusvauriorakennuksiin liittyvien terveyshaittojen taustalla olevia mekanismeja”, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Huttunen.
REMEDIAL-tutkimuksessa 25 suomalaista kotia tutkittiin selvittämällä ensin talon kosteusvauriotilanne. Sen jälkeen niistä kerättyjen hiukkasnäytteiden keuhkokudoksessa käynnistämiä toksikologisia vasteita verrattiin toisiinsa. Tutkimus julkaistiin marraskuussa 2021 Environment International -julkaisussa.
Lisätietoja
Kati Huttunen, yliopistotutkija, UEF, p. 040 7069197, erikoistutkija, THL, p. 0295 248 192, kati.huttunen[at]uef.fi
