Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin tutkijoiden muodostamien yrityksen perustamiseen pyrkivien tiimien ja heidän sidosryhmiensä vuorovaikutusta.
Innovaatiojohtamisen alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöskirjassani akateemista yrittäjyyttä sosiaalisena prosessina. Akateemisella yrittäjyydellä on huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Korkeakoululähtöisten yritysten, joiden tavoitteena on kaupallistaa tutkimuksessa syntyneitä keksintöjä, on arvioitu olevan merkittävässä roolissa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattamisessa. Tutkimuksen kaupallistamista on pidetty keinona edistää yhteiskunnallista kilpailukykyä, minkä vuoksi valtiot ovat säätäneet kaupallistamista edistäviä lakeja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Aihetta on korostettu eri muodoissa myös Suomen hallitusohjelmissa 1900-luvun loppupuolelta alkaen.
Tarkastelen väitöstutkimuksessa tutkijoiden muodostamien yrityksen perustamiseen pyrkivien tiimien ja heidän sidosryhmiensä vuorovaikutusta. Aiemmassa akateemista yrittäjyyttä sosiaalisena prosessina tarkastelleessa tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi erilaisiin aihetta koskeviin diskursseihin ja narratiiveihin, kaupallistamisen parissa toimivien tutkijoiden identiteetin rakentumiseen sekä merkityksen rakentumiseen akateemisen yrittäjyyden kontekstissa. Akateemisten yrittäjien ja heidän sidosryhmiensä vuorovaikutus on kuitenkin saanut tutkimuksessa vain rajallisesti huomiota, vaikka akateemiset yrittäjät toimivat usein tiiviisti sekä kaupallistamista että korkeakoulumaailmaa edustavien sidosryhmien kanssa. Lisäksi aiemmassa tutkimuksessa on tutkittu pääosin jo perustettujen tutkimuslähtöisten yritysten toimintaa. Tutkimukseni tuottaakin uutta tietoa myös perustamisvaihetta edeltävistä yritystiimeistä.
Monissa akateemiseen yrittäjyyteen paneutuneissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota akateemisen ja kaupallisen maailman eroavaisuuksiin. Näiden maailmojen kohtaaminen näyttäytyykin usein tutkimuksissa jännitteisenä. Näiden jännitteiden rakentumista ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittu. Koska vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on tärkeässä roolissa tutkimuslähtöisten yritysten synnyssä, tarjoaa akateemisen yrittäjyyden tarkastelu sosiaalisena prosessina hedelmällisen mahdollisuuden myös jännitteisyyden tutkimiselle. Myös akateemisen yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys tekee aiheesta tärkeän tutkimuskohteen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni mukaan akateemisen yrittäjyyden jännitteisyys syntyy, kun yliopistolähtöinen yritystiimi arvioi kokemiaan eroavaisuuksia akateemisen ja kaupallisen maailman välillä. Arvioinnissa korostuvat etenkin identiteettipohdinnat, eettiset seikat sekä kyvykkyyksien arviointi. Sosiaalinen vuorovaikutus esimerkiksi kaupallistamista edustavien mentorien sekä akateemista maailmaa edustavien tutkijakollegoiden tai esimerkiksi yliopistojen tutkimukseen ja kaupallistamiseen liittyvien sääntöjen kanssa on olennaista erojen tunnistamisessa, syntymisessä sekä niistä kumpuavien jännitteiden ratkaisemisessa.
Tutkimukseni mukaan yliopistolähtöiset yritystiimit voivat ratkaista jännitteitä pääasiassa kolmella tavalla. Tiimit voivat hylätä kaupallisen maailman säännöt ja odotukset, jolloin ne voivat toimia täysipainoisesti akateemisen maailman odotusten mukaisesti. Tiimit voivat myös mukautua kaupalliseen maailmaan esimerkiksi omaksumalla yrittäjämäisen identiteetin, jossa korostuu valmius ottaa riskejä kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Näiden vaihtoehtojen väliltä löytyy myös mahdollisuus kompromissiin. Kaupallisen maailman vastustaminen tarjoaa tiimeille tilaisuuden sovittaa kaksi erilaista maailmaa yhteen. Ne voivat esimerkiksi rajata yrityksen rahoitusvaihtoehdot sellaisiin, jotka eivät ole ristiriidassa akateemisen maailman odotusten kanssa, tai omaksua yritystoiminnassa tutkijaidentiteettiin sopivan roolin. Tutkimuksen havainnot tuottavat uutta ymmärrystä vuorovaikutuksen merkityksestä akateemisessa yrittäjyydessä ja siihen liittyvän jännitteisyyden rakentumisesta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuottaman uuden tiedon valossa akateemisen yrittäjyyden toimijoiden, esimerkiksi kaupallistamisen tukitoimintojen, yrityskiihdyttämöiden tai akateemisten start-upien neuvonantajien, tulisi kiinnittää enemmän huomiota akateemiseen yrittäjyyteen liittyviin jänniteisiin ja niiden ratkaisemiseen. Yliopistolähtöisten yritysten syntymiselle tarvittavien edellytysten luominen ei ole pelkästään yritystoiminnan perustamiseen liittyvien käytännöllisten asioiden ratkaisemista. Akateemiset yrittäjät tarvitsevat enemmän tukea ratkaistakseen kahden maailman välissä toimimisen haasteita. Jännitteiden ratkaisemisen tukemiseksi tiimeille tulisi pyrkiä tarjoamaan tietoa erilaisista kaupallistamiseen liittyvistä vaihtoehdoista, mikä edesauttaisi tiimien omaa päätöksentekoa yrityksen perustamisprosessissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksen aineisto koostuu neljän yliopistolähtöisen yritystiimin ja heidän sidosryhmiensä kanssa käydyistä haastatteluista ja tapaamisista. Analysoin tutkimuksessani haastatteluissa kerättyä aineistoa merkityksenrakentamisen ja kriittisen merkityksenrakentamisen viitekehyksistä. Niiden avulla tulkitsin aineistosta henkilöiden merkityksenrakentamista sekä sitä, kuinka merkityksenrakentamiseen vaikuttavat kontekstuaaliset tekijät, kuten organisaatioiden kirjoitetut ja hiljaiset säännöt, valta sekä laajemmat diskurssit.
Väitöstutkimukseni toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa ”Akateeminen yrittäjyys sosiaalisena prosessina” (ACE) –tutkimushanketta, jonka toteuttivat yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto.
KTM Jukka Moilasen innovaatiojohtamisen alaan kuuluva väitöskirja ”Constructing a tensioned sense of academic entrepreneurship” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 28.10. klo 12.00 alkaen Mediteknia-rakennuksen salissa MD100 sekä verkossa. Vastaväittäjänä toimii professori Iiris Aaltio Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Tero Montonen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Lisätietoja:
Jukka Moilanen, jukka.moilanen(at)gmail.com