EQ-5D-5L-vointimittari on käyttökelpoinen työkalu väestön hyvinvoinnin ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden seurantaan, tuoreessa politiikkasuosituksessa todetaan. Siinä tarkastellaan terveyteen liittyvää elämänlaatua Suomessa sekä Pohjois- ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla käyttäen EQ-5D-5L-vointimittaria. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston PREWELL-hankkeen toteuttaman tutkimuksen perusteella terveyteen liittyvä elämänlaatu on keskimäärin hieman heikompi Pohjois- ja Etelä-Savossa Suomen aikuisväestöön verrattuna.
Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut EQ-5D-5L-mittarin käyttöönottoa kaikilla hyvinvointialueilla yhteisenä vointimittarina. Tavoitteena on, että yhteisellä vointimittarilla voitaisiin tuottaa vertailukelpoista tietoa väestön terveydestä, toimintakyvystä ja palveluiden vaikuttavuudesta.
– Kansallisen vointimittarin keskeinen vahvuus on mahdollisuus tuottaa vertailukelpoista tietoa hyvinvointialueilta. Tämä edellyttää kuitenkin laadukkaita ja yhdenmukaisesti kerättyjä aineistoja, jotta havaittuja eroja voidaan tulkita luotettavasti ja hyödyntää päätöksenteossa, sanoo tutkija Hanna Rekola Itä-Suomen yliopistosta.
Politiikkasuosituksen tulokset perustuvat väestökyselyyn, joka toteutettiin vertailukelpoisesti kansallisessa väestöotoksessa sekä Pohjois- ja Etelä-Savon alueellisissa otoksissa. EQ-5D-indeksin keskiarvo oli Suomen aikuisväestössä korkeampi kuin Pohjois- ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla ja täyttä terveyttä raportoitiin kansallisessa otoksessa enemmän.
Tulokset osoittivat myös sosioekonomisia eroja terveyteen liittyvässä elämänlaadussa, mikä vahvistaa aiempaa tutkimusnäyttöä. Matalampi koulutustaso ja vaikeudet toimeentulossa olivat yhteydessä heikompaan EQ-5D-indeksiin kaikissa tarkastelluissa väestöryhmissä ja aineistoissa.
– Erityisen kiinnostavaa on, että erot näkyvät paitsi kokonaisindeksissä myös yksittäisillä terveyden ulottuvuuksilla. Tällainen tieto voi auttaa tunnistamaan väestöryhmiä ja terveyden osa-alueita, joihin toimenpiteitä kannattaa kohdentaa. Mittarista saadaan kuitenkin täysi hyöty vasta silloin, kun tulokset ovat helposti ammattilaisten ja palveluiden kehittäjien sekä päätöksentekijöiden käytettävissä. Palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää harkita, milloin yleistä terveyttä mittaavan vointimittarin rinnalle tarvitaan joko sairausspesifinen mittari tai laajempia hyvinvoinnin ulottuvuuksia huomioiva vointimittari, toteaa professori Tomi Mäki-Opas.
Mittarin hyödyntäminen tiedolla johtamisessa edellyttää kuitenkin vertailukelpoisia väestöotoksia sekä käyttäjäystävällisiä ratkaisuja, joiden avulla tietoa voidaan tarkastella helposti, ajantasaisesti ja tarkoituksenmukaisessa muodossa.
PREWELL-tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia (#363107) ja intervention implementaatiota ja datan keruuta on tukenut Euroopan unioni (NextGenerationEU).
Lisätietoja:
Tutkija Hanna Rekola, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon hyvinvointialue, hanna.rekola(at)uef.fi, puh. 046 921 4359
Professori Tomi Mäki-Opas, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon hyvinvointialue, tomi.maki-opas(at)uef.fi, puh. 050 323 4020
Politiikkasuositus:
Rekola H, Vartiainen A-K, Linnosmaa I ja Mäki-Opas T. EQ-5D-5L-vointimittari elämänlaadun seurannan työkaluna: tuloksia kahdelta hyvinvointialueelta. Itä-Suomen yliopiston politiikkasuositus, 14.9.2026. https://sites.uef.fi/vaikuttavuuden-talo/wp-content/uploads/sites/28/2026/09/UEF_Policy_Brief_PREWELL_EQ5D.pdf
