Uusi tutkimus osoittaa, että kulotuksen ja säästöpuiden yhdistäminen voi tehostaa puuston luontaista uudistumista metsänhakkuiden jälkeen. Kulotus edistää taloudellisesti tärkeiden puulajien, kuten männyn ja koivun taimettumista. Tämä viittaa siihen, että hakattujen alueiden kulotus yhdessä hakkuissa jätettävien säästöpuiden kanssa voivat auttaa yhteensovittamaan monimuotoisuustavoitteita ja kestävää metsätaloutta.
Laaja-alaisessa ja pitkäaikaisessa kokeessa havaittiin, että luontainen uudistuminen (eli taimettuminen ilman kylvöä tai istutusta) saavutti tai ylitti talousmetsien uudistamisvaatimukset kulotuksen ja hakkuun jälkeen, kun säästöpuita jätettiin kohtalaisia määriä. Pioneerilajit, kuten mänty ja rauduskoivu, menestyivät hyvin kulotetuilla aloilla. Kuusi puolestaan menestyi paremmin kulottamattomilla kohteilla, joilla siementäviä kuusia säästettiin säästöpuina. Osa tutkimusmetsiköistä poltettiin myös täyspuustoisina ilman hakkuita. Näissä ennallistamispoltetuissa metsiköissä luontainen uudistuminen oli vähäisempää ja harvempaa, mikä puolestaan johtaa palojen jälkeen monipuolisempaan puuston koko- ja ikärakenteeseen.
Tulokset viittaavat siihen, että nykyisiä metsänkäsittelykäytäntöjä kuivahkoilla ja kuivilla mäntykangasmailla voitaisiin kehittää paremmin monimuotoisuustavoitteita tukeviksi ilman, että metsän uudistuminen heikkenee talousmetsien uudistamisvaatimuksen tason alle. Tällaisia käytäntöjä ovat muun muassa nykyistä suurempien säästöpuumäärien jättäminen hakkuissa, kulotus hakkuiden jälkeen sekä maanmuokkauksen vähentäminen. Kulotuksen kustannuksia ja säästöpuiden aiheuttamaa hakkuumäärän vähenemistä voidaan osittain kompensoida luontaisen uudistumisen hyödyntämisellä sekä luopumalla maanmuokkauksesta kulotuksen jälkeen. Näiden uusien käytäntöjen keskeisenä tavoitteena on lieventää avohakkuiden haitallisia vaikutuksia sekä lisätä monimuotoisuutta ja elinympäristöjä uhanalaisille lajeille voimaperäisesti hoidetuissa Fennoskandian boreaalisissa talousmetsissä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin luontaisen puuston uudistumisen määrää ja laatua 11 vuotta kulotuksen ja säästöpuuhakkuuden jälkeen laajassa kenttäkokeessa. Yhteensä 24 koemetsikköä, kooltaan kolmesta viiteen hehtaaria, sijaitsivat Ilomantsin ja Lieksan alueilla Itä-Suomessa. Näistä puolet kulotettiin kesällä 2001 ja puolet jätettiin kulottamatta. Koemetsiköt olivat edellisenä talvena joko käsitelty avohakkuuna ilman säästöpuita, säästöpuuhakkuuna (joissa puustoa säästettiin 10 m³/ha tai 50 m³/ha) tai jätetty hakkaamatta. Koealoille perustettiin systemaattinen ja kattava mittausverkosto. Näiltä alueilta mitattiin puiden tiheys ja jokaisen puun, pituus, läpimitta, kunto ja puulaji, jotta voitiin selvittää puuston uudistumista hakkuiden ja kulotuksen jälkeen.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Nicola Kokkonen, [email protected], puh. 044 040 1230
Lisätietoja löytyy tutkimusartikkelista (englanniksi) lehdessä Forest Ecology and Management: https://doi.org/10.1016/j.foreco.2026.123765
