Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Alakoulun oppilas viittaa tunnilla.

Kun oppilas tunnistaa omat ajatusprosessinsa, matematiikan oppiminen helpottuu – suuri merkitys myös elinikäiseen oppimiseen

Koulutuksen tavoitteena on varmistaa oppilaiden saavan tarvittavat valmiudet jatkuvasti muuttuvassa maailmassa menestymiseen. Yksi tehokas keino tähän on harjoittaa itsearviointia eli opettaa oppilaille osaamista tarkastella ja arvioida niin omaa oppimistaan kuin ajatteluprosessejaan. Tämä osaaminen perustuu osin metakognitiiviseen tietoon. Tuore tutkimus osoittaa, että metakognitiivinen tieto, eli tieto omista ajatusprosesseista, on keskeinen tekijä myös matematiikan oppimisessa.

Väitöskirjatutkija Susanna Toikka selvitti väitöstutkimuksessaan peruskouluikäisten ajattelun taitoja ja niissä mahdollisia vuosiluokkaisia eroja. Tutkimuksessa kartoitettiin 6., 7. ja 9.-luokkalaisten metakognitiivista tietoa matematiikan yhteydessä. 

– Tuloksissa selvisi, että 9. luokkalaiset olivat taitavimpia oppimisstrategioiden käytön selittämisessä, kun taas 7. luokkalaiset ymmärsivät parhaiten, milloin ja miksi tiettyjä strategioita tulisi käyttää. Muita vuosiluokkaisia eroja ei havaittu, mikä korostaa tarvetta jatkuvalle tuelle koko oppimispolun ajan, Toikka kertoo. 

Tulokset painottavat tarvetta sisällyttää metakognitiivista tietoa tukevia elementtejä matematiikan oppimateriaaleihin ja opettajien pedagogisiin käytäntöihin.

Oman oppimisen arviointi ja ymmärrys auttavat kohtaamaan uusia haasteita

Metakognitiivinen tieto auttaa oppilaita paitsi matematiikan oppimisessa myös laajemmin itsearvioinnissa ja elinikäisessä oppimisessa. Oppilaat, jotka osaavat arvioida omaa oppimistaan ja ymmärrystään, ovat paremmin varustautuneita kohtaamaan uusia haasteita ja sopeutumaan muuttuviin ympäristöihin. Tällaiset taidot ovat keskeisiä elinikäisen oppimisen kannalta, sillä ne mahdollistavat jatkuvan kehityksen ja oppimisen läpi elämän.

– Metakognitiivinen tieto on keskeinen tekijä matematiikan oppimisessa ja ongelmanratkaisussa, mutta sen merkitys ulottuu myös itsearviointiin ja elinikäiseen oppimiseen.

Kouluympäristössä metakognitiivista tietoa voidaan kehittää tehokkaasti osana opetusta. Aiempien tutkimusten pohjalta Toikka on tutkimuskumppaneineen kehittänyt metakognitiivisen tiedon viitekehysten yhdistelmän. Tämä yhdistelmä auttaa havaitsemaan oppilaiden metakognitiivisen tiedon kehityskohteet tarjoamalla perinteiselle kehityspsykologiselle näkökulmalle vaihtoehtoisen tarkastelutavan. 

– Se myös tarjoaa opettajille tukea edistää oppilaiden metakognitiivista tietoa. Opettajat voivat viitekehysten yhdistelmää hyödyntäen suunnitella ja toteuttaa kohdennettuja interventioita, jotka tukevat oppilaiden elinikäisen oppimisen taitoja.

Toikan mukaan viitekehysten yhdistelmä parantaa metakognitiivisen tiedon ymmärtämistä ja auttaa tunnistamaan alueet, joilla yksilöllistä tukea tarvitaan. 

– Tämäntyyppinen ymmärrys on ratkaisevan tärkeää moninaisten oppijoiden metakognitiivisen tiedon kehittämisessä.
 

Artikkelin tiedot: 
Toikka, S., Eronen, L., Atjonen, P., & Havu-Nuutinen, S. (2024). Combined conceptualisations of metacognitive knowledge to understand students’ mathematical problem-solving. Cogent Education, 11(1). https://doi.org/10.1080/2331186X.2024.2357901