Neurotieteiden (NEURO) tutkimusyhteisössä tehtävällä hermostoa rappeuttavien sairauksien ja epilepsian tutkimuksella on vakiintunut kansainvälisesti tunnustettu asema. Tutkimusyhteisö yhdistää biologisen neurotieteen osaamista datatieteiden, neuroinnovaatioiden sekä vastuullisen potilaslähtöisen tutkimuksen osaksi. Neurotieteiden tutkimusyhteisö yhdistää tutkijoita ja tutkimusryhmiä kolmesta tiedekunnasta: terveystieteiden tiedekunnasta, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta sekä luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnasta.
Uusia laskennallisia ja biologisia menetelmiä yhdistämällä etsimme uusia ennakoivia biomarkkereita ja hoitovaihtoehtoja hermostoa rappeuttaviin sairauksiin ja epilepsiaan. Neuroinnovaatiot ja potilaiden oikeudet ovat keskeinen osa toimintaamme.
Mikko Hiltunen
Professori
Ajankohtaista
Uutiset
Tulevat tapahtumat
Huipputason tutkimusta kolmella tutkimusalueella
Sairauksien ennustamisen ja varhaisen diagnoosin tutkimusalueella tehdään monitieteistä, kansanterveydellisesti vaikuttavaa tutkimusta ennakoivien biomarkkereiden löytämiseksi. Uutta tietoa tuotetaan hermostoa rappeuttavien sairauksien ja epilepsian perusmekanismeista ja ympäristötekijöiden vaikutuksista aivoterveyteen. Tekoälyyn perustuva koneoppiminen yhdistetään asiantuntemukseen potilaiden osallisuudesta, juridisista oikeuksista ja neuroetiikasta. Yhteiskehittämisen prosesseja ja innovatiivisia ratkaisuja tutkitaan kokonaisvaltaisesti johtamisen ja organisoinnin näkökulmista sekä sosiaalis-oikeudellisista lähtökohdista.
Sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon tutkimusalueella kehitetään uusia terapioita hermostoa rappeuttaviin sairauksiin ja epilepsiaan yhdessä sairaaloiden, potilasjärjestöjen ja yritysten kanssa. Tutkimus keskittyy uusiin lääkeaihioihin, monialaisiin elämäntapainterventioihin ja yksilöllistettyihin hoitoihin, joihin liittyviä innovaatioita edistetään ekosysteemeissä. Tekoälyyn perustuvaa koneoppimista käytetään tunnistamaan potilasryhmiä erityisiä hoitoja varten ja ennustamaan hoitovastetta. Yhteistyössä tehtyä monialaista tutkimusta ja kehitystyötä ohjaa oikeus- ja neuroetiikan asiantuntemus sekä sidosryhmä- ja potilaslähtöiset tutkimusmenetelmät.
Teknologioiden, menetelmien ja mallien tutkimusalue parantaa yhteistyötä tutkimusryhmien kesken sekä yliopistojen ja yritysten välillä. Tutkimus kohdistuu kokeellisiin keinoälysovellutuksiin, multiomiikoihin, kokeellisiin MRI-kuvantamistekniikoihin, ja monitasoiseen solukuvantamiseen. Näihin perustuvia menetelmiä ja malleja sovelletaan potilas- ja väestöpohjaisissa kohorteissa, kudos- ja solunäytteissä, geneettisesti muunnelluissa eläinmalleissa ja humanisoiduissa tautimalleissa. Tutkimuksessa hyödynnetään kehittyneitä algoritmeja ja inversio-ongelmien osaamista sekä yksityisyyttä, tietosuojaa ja tiedonjakopolitiikkaa koskevaa oikeudellista asiantuntemusta. Tutkijoiden yrittäjämäistä toimintaa analysoidaan tutkimuksen kaupallistamisen edistämiseksi.
Missiomme Itä-Suomen yliopiston strategiakaudelle 2020-2030 on Elinikäisen aivoterveyden edistäminen, johon kuuluu hermostoa rappeuttavien sairauksien ja epilepsian ennaltaehkäisy, varhaisempi diagnosointi ja tehokkaampi hoito. Missiomme on linjassa Euroopan Aivoneuvoston (European Brain Council) mission kanssa, jota tukee koko eurooppalainen neurotieteellinen yhteisö ja lääketeollisuuden suurtoimijat. Missiomme on kouluttaa monialaisia tieteen asiantuntijoita, joiden maailmanluokan osaaminen tuo valmiudet toimia innovaatiojohtajina ja kehittää poikkitieteelliseen aivoterveystutkimukseen perustuvia eettisiä ja kestäviä ratkaisuja.
Neurotieteellisellä tutkimuksella on viisi konkreettista tavoitetta hermostoa rappeuttavien sairauksien ja epilepsian ennaltaehkäisemiseksi, diagnosoinnin aikaistamiseksi ja hoitovasteen tehostamiseksi:
- Datainfrastruktuurien vahvistaminen vastaamaan prekliinisiä ja kliinisistä näytteistä tulevan suuren tietomäärän analyysitarpeita vuodesta 2021 alkaen
- Edistää neuro-, data-, kauppa- ja lakitieteellistä tutkimusta, neuroinnovaatioita sekä koulutusta perustamalla neuro-data-business tutkijakoulu vuoden 2022 aikana
- Humanisoituihin eläinmalleihin keskittyvän keskuksen perustaminen edistämään aivosairauksien uusien biomarkkereiden ja terapioiden löytämistä ja kehittämistä vuoden 2023 aikana
- Vähintään yhden biomarkkerin löytäminen ja validointi kliiniseen käyttöön vuoteen 2026 mennessä
- Ensimmäinen ennaltaehkäisevä hoito vuoteen 2030 mennessä
Neurotieteellisen tutkimuksen missio hermostoa rappeuttavien sairauksien ja epilepsian ennaltaehkäisemiseksi, diagnosoinnin aikaistamiseksi ja hoitovasteen tehostamiseksi edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
- Yhteistyön ja vuoropuhelun lisääminen potilaiden, perheiden, lääkäreiden, tutkijoiden, terveydenhuoltopalveluiden tuottajien, koulutuksen tarjoajien ja lääketeollisuuden toimijoiden välillä
- Yhteiskunnan eri alojen sidosryhmien sitouttaminen monialaiseen yhteistyöhön, jossa mukana lääketieteen ja tietotekniikan ammattilaisia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, monikansallisia yrityksiä ja teollisuuden aloja
- Suunnittelijasektorin roolin lisääminen terveystuotteiden ja -palveluiden ja lääkinnällisten laitteiden suunnittelijoina
Johtoryhmän tehtävät
- Tutkimusyhteisön yleisen työsuunnitelman ja työpakettien arviointi ja hyväksyminen
- Työpaketeille asetettujen tavoitteiden vuosittaisen välianalyysi
- Kokoontuu 6 kertaa vuodessa sekä tarvittaessa koordinaatioryhmän tai johtoryhmän puheenjohtajan pyynnöstä
Johtoryhmän jäsenet (2020-2021)
Mikko Hiltunen, puheenjohtaja, Kudos- ja solubiologian professori, NEURO tutkimusyhteisön johtaja
Asla Pitkänen, Neurobiologian professori, NEURO tutkimusyhteisön varajohtaja
Olli Gröhn, Biolääketieteellisen kuvantamisen professori
Tarja Malm, Molekulaarisen neurobiologian professori
Heikki Tanila, Translationaalisen neurotieteen professori
Jussi Tohka, Biolääketieteellisen kuva- ja signaalianalyysin professori
Katja Kanninen, Neurobiologian apulaisprofessori
Ville Leinonen, Neurokirurgian professori
Päivi Eriksson, Johtamisen professori
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Vanhuusoikeuden dosentti ja yliopistonlehtori
- Alzheimerin taudin molekyyligenetiikka
- Epilepsy Research
- Biolääketieteellinen MRI
- Molekulaarinen neurodegeneraatio
- Aivosairauksien neurobiologia
- Neuroinflammation Research Group
- Martikainen LAB
- Multiscale Imaging Group
- Muistin neurobiologia
- Biomedical Image Analysis
- CAIDE - Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia
- Clinical Epilepsy Research
- NPH and Early AD Group
- Algoritminen data-analyysi
- Neuro-impakti ja innovaatio tutkimustiimi
- Neuroetiikka ja oikeudet tutkimusryhmä
- UEF – Nordic-UK Brain Network