Viime vuosina Euroopan unionin kemikaalipolitiikkaan ja -lainsäädäntöön on tullut useita uudistuksia, joilla pyritään tukemaan vihreää siirtymää. Monet näistä uudistuksista vaikuttavat myös lääkealaan ja sen toimijoihin. Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kemikaalilainsäädännön muutokset luovat lääkealan vihreälle siirtymälle sekä mahdollisuuksia että haasteita.
Haastattelututkimuksessa selvitettiin lääkealan toimijoiden näkemyksiä EU:n kemikaalilainsäädännön muutosten vaikutuksista vihreään siirtymään lääkealalla sekä toimijoiden käytänteisiin vihreän siirtymän edistämisessä. Haastatteluihin osallistui henkilöitä seitsemästä eri Euroopan maasta ja he toimivat lääketeollisuudessa, teollisuuden etujärjestöissä, kansalaisjärjestöissä, viranomaistehtävissä ja tutkijoina. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa PharGTrans-hanketta.
Lääkealan toimijoiden näkemykset lainsäädännön vaikutuksista vihreään siirtymään vaihtelivat
– Useat lääkealan toimijat näkivät eri lainsäädäntömuutosten, kuten esimerkiksi REACH-asetukseen ehdotetun PFAS-yhdisteiden käyttöä koskevan rajoituksen sekä pakkausasetuksen tukevan vihreää siirtymää, kertoo väitöskirjatutkija Sanja Riikonen.
Lääkealan toimijat katsoivat, että kyseiset asetukset kannustavat kehittämään ympäristölle vähemmän haitallisia yhdisteitä, joilla tulevaisuudessa voitaisiin korvata huolta aiheuttavien aineiden käyttöä lääkealan tuotannon prosesseissa ja lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä pakkauksissa. Myös tiedon jakamista ja avoimuutta lisäävien muutosten, kuten asetus kemikaaleja koskevan yhteisen tietoalustan perustamisesta, nähtiin tukevan vihreää siirtymää lääkealalla.
Toisaalta tutkimuksessa haastatellut lääkealan toimijat kokivat, että useat muutokset toivat lääkealalle myös isoja haasteita, ja he kyseenalaistivat niiden vaikutusta vihreän siirtymän edistämisessä.
– REACH-asetuksen PFAS-yhdisteitä koskeva rajoitus sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistus, ja siihen liittyvä tuottajavastuumekanismi, puhuttivat erityisesti haastateltavia lääketeollisuuden yrityksistä ja etujärjestöistä, Riikonen mainitsee.
Vaikka PFAS-rajoitusehdotus ei koskenut lääkkeiden vaikuttavia aineita, lääketeollisuus käyttää tuotannossaan paljon materiaaleja, jotka sisältävät PFAS-yhdisteitä. Haastateltavat pitivät nopeaa siirtymistä korvaaviin materiaaleihin haastavana. Yhdyskuntajätevesidirektiivin tuottajavastuumekanismilla puolestaan on suoria vaikutuksia lääketeollisuuteen, sillä se velvoittaa lääketeollisuuden ja kosmetiikkateollisuuden maksamaan suuren osan kustannuksista, joilla on tarkoitus tehostaa jätevedenpuhdistamoiden prosesseja EU-maissa. Haastateltavat näkivät, että näiden kustannusten kohdistaminen teollisuudelle voi siirtää yritysten resursseja ja huomiota pois muista kestävyyttä edistävistä toimista.
Sektorien ja toimijoiden välistä yhteistyötä lisättävä
Tutkimuksen mukaan lainsäädännön valmistelussa on tarvetta entistä tiiviimmälle yhteistyölle eri hallinnonalojen ja sidosryhmien välillä. Useat toimijat toivat esiin haasteita, jotka johtuivat viestinnän puutteista ja laajemman kokonaiskuvan heikosta ymmärtämisestä eri sektoreiden välillä. Haastateltavien mukaan avoimempi valmistelu, parempi tiedonkulku ja osallistavampi vuoropuhelu voisivat vähentää kemikaali-, ympäristö- ja lääkesektorien sääntelyn välisiä ristiriitoja ja edistää johdonmukaisempaa päätöksentekoa.
– Vihreää siirtymää tukevan sääntelyn vaikutukset eri toimijoihin tulisi myös huomioida nykyistä paremmin. Näin voitaisiin mahdollisesti välttää sääntelystä aiheutuvia tahattomia seurauksia, jotka saattavat jopa hidastaa tavoiteltua vihreää siirtymää, Riikonen toteaa.
PharGTrans-hankkeen verkkosivut
Tutkimusartikkeli:
Riikonen, S., Timonen, J., Sivén, M., Miettinen, M. Stakeholder views on recent changes to EU chemicals legislation – are they promoting green transformation or posing challenges for the pharmaceutical sector? Sustainable Chemistry and Pharmacy 2026; 53:102552. https://doi.org/10.1016/j.scp.2026.102552
