Itä-Suomen yliopiston lääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen 50-vuotisjuhla toi esiin vahvat perinteet ja tulevaisuuden suunnan.
Itä-Suomen yliopiston lääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen 50-vuotista taivalta juhlittiin Kuopion kampuksella keskiviikkona 15. helmikuuta. Juhla kokosi Snellmanian suureen juhlasaliin noin kaksisataa kutsuvierasta sekä entistä ja nykyistä lääketieteen laitoksen tutkijaa, opettajaa ja opiskelijaa.
Lääketieteen opetus käynnistyi Kuopion korkeakoulussa vuonna 1972, mutta laki korkeakoulun perustamisesta oli hyväksytty eduskunnassa jo 1966. Yllättäen tietyt ajankohtaiset puheenaiheet vaikuttavat kestävän korkeakoulun juurilta nykyhetkeen saakka: Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen johtaja Veli-Matti Kosma muistutti, että lääketieteen koulutus perustettiin Kuopioon vastaamaan aikansa lääkärivajeeseen – ja sama teema puhuttaa edelleen. Lisäksi ensimmäinen kansanterveyslaki säädettiin Kuopion korkeakoulun syntyaikoina – ja nyt puhuttavat soteuudistus ja hyvinvointialueet.
– Kuopion korkeakoulu perustettiin vastaamaan silloista lääkärikoulutustarvetta, ja nyt Itä-Suomen yliopisto on kasvanut yhdeksi maamme suurimmista ja monialaisimmista tiedeyliopistoista. Itä-Suomen yliopisto on lääketieteen ja muiden terveys- ja hyvinvointialojen suurin yliopistollinen kouluttaja Suomessa. Kuopiosta on valmistunut vuosien saatossa yli 4500 lääkäriä, 2700 erikoislääkäriä ja yli 800 lääketieteen tohtoria. Saamme meiltä valmistuneilta lääkäreiltä vuodesta toiseen maan parhaita arvioita lääkärikoulutuksen antamista työelämävalmiuksista, kertoi yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.
Kuopiossa lääketieteen tutkimuksessa on otettu vuosien saatossa harppauksia kansainvälisen tutkimuksen kärkeen muun muassa neurotieteiden, biotieteiden, aineenvaihdunnan ja kansanterveyden tutkimuksessa sekä biologisten ja geenilääkkeiden kehittämisessä. Itä-Suomen yliopiston tieteellisistä julkaisuista yli neljäsosa on nykyisin lääketieteestä.
Mönkkönen muistutti samalla lääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuudesta, joka heijastuu paitsi terveydenhuollon kehitykseen ja hoitokäytänteisiin, myös useisiin tutkimuksesta kumpuaviin kasvuyrityksiä, jotka ovat tehneet Kuopion Savilahden alueesta yhden Itä-Suomen kasvumoottoreista.
Kuopion lääketieteen opiskelijoiden järjestö KuoLO vietti 50-vuotisjuhlaa jo viime vuonna, ja ainejärjestön vuosijuhlaan osallistui peräti 1200 juhlijaa Kuopio-hallissa. KuoLOn puheenjohtajan Katri Kokkosen mukaan lääketieteen opiskelijoiden määrän kehittymistä kuvastaa hyvin se, että 1970-luvulla alan opiskelijoita oli Kuopiossa noin 150, kun nyt yksin Kokkosen vuosikurssilla koulutetaan yli 150 lääkäriä.
Korkeakoulupoliittista vääntöä ja strategisia valintoja
Lääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen matkasta Kuopion korkeakoulun ajoilta Itä-Suomen yliopiston aikakaudelle kertoivat rehtori emeritus Ossi Lindqvist ja rehtori emeritus Matti Uusitupa. Biotekniikan professorina työskennellyt Lindqvist toimi Kuopion yliopiston rehtorina 1990–1998, Uusitupa toimi puolestaan lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina 1995–1997 ja rehtorina 2001–2009.
Lindqvistin ja Uusituvan muistot palauttivat värikkäästi monien mieliin Kuopion korkeakoulun ja lääketieteen alkuvaiheet ja myös korkeakoulupoliittiset väännöt – takavuosina kuumaa valtakunnallista keskustelua nostattivat esimerkiksi kamppailu eläinlääketieteen koulutuksesta ja Fimean saaminen Kuopioon.
Lindqvist ja Uusitupa poimivat historiasta esiin myös Kuopion yliopiston ajoilta strategisesti tärkeän valinnan: bioteknologiaan panostaminen toi Kuopion lääketieteen tutkimukselle kansainvälistä mainetta ja merkittävää rahoitusta. Nykyisin tätä työtä jatkaa A.I. Virtanen -instituutissa muun muassa professori Seppo Ylä-Herttuala tutkimusryhmineen.
Uusitupa painottaa myös yliopistollisen sairaalan merkitystä lääketieteen koulutukselle ja tutkimukselle: Kuopion yliopistollinen sairaala oli hyvin tutkimusintensiivinen jo varhain 1990-luvulla.
Uusin lääketieteen tutkimus kantaa traditiota mukanaan
Kuopion lääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen matkasta kansainväliseen kärkeen kertoivat juhlassa professori emerita Hilkka Soininen ja professori Markku Laakso sekä vanhempi kliininen opettaja, dosentti Reijo Sironen.
Maamme kansainvälisesti maineikkaimpiin lääketieteen tutkijoihin lukeutuva professori emerita Hilkka Soininen palasi juurilleen 1970–1980-lukujen vaihteeseen, jolloin hän erikoistui neurologiaan Kuopion yliopistossa. Neurologian klinikan johtajana toiminut Paavo Riekkinen tiedusteli Soinisen kiinnostusta väitöstutkimuksen tekemiseen dementiasta. Kun samaan aikaan Alzheimerin taudin tutkimus otti harppauksia maailmalla, Soininen oli tutkimuksessaan juuri ajan hermolla. Sittemmin neurologian alalta on tehty toista sataa väitöskirjaa Kuopiossa.
– On hienoa nähdä, että Kuopiossa syntyy yhä uusia tähtiä neurotutkimukseen ja saadaan merkittäviä rahoituksia Alzheimerin taudin tutkimukseen, Soininen kiitteli.
Tyypin 2 diabeteksen tutkijana kansainvälisesti meritoitunut professori Markku Laakso antoi havainnollisen esityksen tutkimuksensa ytimestä ja korosti kansainvälisyyden merkitystä: huippututkimuksessa on päästävä yhteistyöhön kansainvälisten verkostojen ja kumppanien kanssa.
Konkaritutkijoiden ja nykytutkijoiden puheenvuorot osoittivat, että lääketieteen tutkimuksen nykyhetki kantaa mukanaan traditioita ja määrätietoista linjaa. Vuosijuhlassa professori Merja Heinäniemi ja dosentti Eino Solje kertoivat tutkimustradition tulevaisuuden näkymistä. Professori Pekka Mäntyselkä avasi yleislääketieteen asemaa ja opetusta muuttuvat sote-maailmassa, ja lääketieteen lisensiaatti Joonas Pänkäläinen palasi lääketieteen perusopintojen tarjoamiin valmiuksiin työelämää varten.
Ja kun Kuopiossa kokoonnuttiin, rempseää savolaishenkeä vuosijuhlaan toi Timo Kärkkäisen johtaman juhlakuoron esittämä Savolaene päeväuni -laulu, Kärkkäisen sovitus Kallavesj-laulun ja muiden ikivihreiden laulujen potpurina.
