Lieksalaiset ja joensuulaiset nuoret pohtivat yhdessä ympäristötiedon jakamista eri sukupolvien välillä. Taidetalo Yrjölässä Lieksassa 29. elokuuta järjestetyssä työpajassa myös ideoitiin, miten eri sukupolvet voisivat tulevaisuudessa jakaa ympäristötietoa keskenään entistä paremmin.
– Työpajassa kehitettiin yhdessä sukupolvien välisen oppimisen toimintamallia, jonka tavoitteena on edistää nuorten ympäristötoimijuutta ja osallisuutta ympäristöyhteistyössä, kertoo VIZAZI-tutkimushankkeen koordinaattori, tutkijatohtori Tiina Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta.
Työpaja oli osa tutkimushankkeessa toteutettua yhteisluomisen prosessia, jonka aikana nuoret ja eri alojen asiantuntijat ovat kierrättäneet keskenään tietoa nuorten itsensä valitsemista ympäristöteemoista.
Nuorten valitsemien teemojen pohjalta muodostettiin laajempia teemakokonaisuuksia, joissa aiheina olivat muun muassa somevaikuttajien merkitys kulutuskäyttäytymiseen, kaivosalan materiaalitehokkuus, kasvihuoneviljelyn energiatehokkuus, raaka-aineviisaus leipomisessa ja ratkaisut nanomuoviongelmiin.
– Konkreettisten, omaan elämään liittyvien ympäristökysymysten yhdistäminen isompien kokonaisuuksien pohdintaan antaa nuorille toivottavasti perspektiiviä ja toivoa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Tutkimuksen tarjoama paikka ja aika sukupolvien väliselle vuorovaikutukselle on myös merkityksellinen, iloitsee työpajoja ohjannut ympäristökasvattaja Ulla Pötsönen ENO-verkkokoulusta.
– Hanke on luonut eri sukupolville mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa keskenään. Se on myös vahvistanut kulttuurien välisiä siltoja, sillä useat kanssatutkijanuoret sekä yhteistyökumppanit tulevat eri taustoista, Ahmed Ibrahim Lieksan Metka ry:stä jatkaa.
Itä-Suomen yliopiston professori Irmeli Mustalahden johtama VIZAZI-hanke pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, kuinka sukupolvien välinen oppiminen voi edistää nuorten osallisuutta yhteistyöhön pohjaavassa ympäristöhallinnassa. Hanke kohtauttaa nuoria ja aikuisia kanssatutkijuuden ja tiedon yhteisluomisen menetelmiä käyttäen Suomessa ja Tansaniassa.
– Nuoret ovat ottaneet aktiivisen roolin ympäristöhallinnassa maailmanlaajuisesti. Heillä on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Pyrimme etsimään vastauksia siihen, voisiko sukupolvien välinen oppiminen edistää nuorten osallisuutta yhteistyöhön perustuvassa ympäristöhallinnassa ja miten, Mustalahti toteaa.
Lieksassa järjestetyn työpajan toteuttivat Itä-Suomen yliopiston vuorovaikutteisen luonnonvarahallinnan tutkimusryhmä, ympäristökasvatusyhdistys ENO Schoolnet ry, Lieksan Metka ry ja Pohjois-Karjalan Biosfäärialue.
VIZAZI-hanke toteutetaan yhdessä kumppaneiden kanssa kahdella UNESCOn biosfäärialueella: Pohjois-Karjalassa ja Tansanian Amanissa. Tansaniassa tutkimustyötä toteuttaa College on Business Education (CBE). Molemmissa maissa hankkeella on kumppaneita. Pohjois-Karjalassa yhteistyökumppaneina toimivat myös Porokylän leipomo, Business Joensuu Oy, Forest Joensuu innovaatioekosysteemi, Karelia-ammattikorkeakoulun PLASTLIFE-hanke, ProHöytiäinen ry, Lieksan Digitupa ja Lieksan Kehitys Oy LieKe. Tansaniassa kumppaneina ovat esimerkiksi Amani Nature Reserve, Amani Friends of Nature ja WWF Tansania.
Tutkimushanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
VIZAZI-hankkeen verkkosivut
