Liikesivistysrahaston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö edistää kauppatieteiden tutkimuksen kansainvälistymistä ja vaikuttavuutta.
Miten liike-elämän ja tutkimuksen yhteistyö vauhdittaa digitaalista murrosta, kysyttiin Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen ja Liikesivistysrahaston seminaarissa, joka järjestettiin Kuopiossa 23. syyskuuta. Iltapäivän aikana kuultiin kaksi esimerkkiä aihepiiriin liittyvästä tutkimuksesta, jota yliopistossa tehdään Liikesivistysrahaston tuella.
Liikesivistysrahaston puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Löyttyniemi nosti avauspuheenvuorossaan esiin Suomen tulevan taloudellisen menestymisen edellytyksiä erityisesti suomalaisen varallisuuden näkökulmasta.
– Viime päivien uutisten perusteella talous on lähtenyt nousuun ja työllisyyskin on parantunut, mutta talouden yleiskuva on kohtuullisen heikko. Samaan aikaan kuitenkin osakevarallisuus on tuottanut hyvin. Suomessa on paljon varoja ja niiden tuottoja voidaan parantaa ja varojen merkitys kasvaa.
Digitaalisilla resursseilla on omat rajoitteensa yritysten skaalaamisessa
Digitaalinen skaalaus tarjoaa perinteisen teorian mukaan yrityksille poikkeukselliset mahdollisuudet skaalaamiselle, mutta digitaalisilla resursseilla on omat rajoitteensa, yliopistotutkija Lauri Paavola totesi puheenvuorossaan. Hän esitteli seminaarissa tutkimustaan, jossa tarkasteltiin digitaalisen skaalaamisen haasteita.
– Kävi ilmi, että yhden asiakkaan palveleminen esti lopulta liiketoiminnan muiden kanssa. Voi siis käydä niin, että digitaalinen resurssi nähdään uhkana useamman toimijan näkökulmasta, jolloin kasvu helposti hyytyy ja saturoituu. Yksi haaste on myös se, että digitaaliset resurssit vanhenevat äärettömän nopeasti.
Paavolan mukaan digitaalisen skaalaamisen haasteita on äärimmäisen tärkeä tutkia ja ymmärtää.
– Esimerkiksi maat, joiden kanssa Suomi käy kauppaa sijaitsevat melko kaukana. Digitaalinen liiketoiminta onkin ehkä meidän tulevaisuuttamme, ja se näkyy esimerkiksi tänne rakennettavissa datakeskuksissa.
Asiakkaan rooli korostuu digitaalisuuden ja kiertotalouden yhdistyessä
Väitöskirjatutkija Sini-Tuulia Suokas tekee Liikesivistysrahaston tuella tutkimusta kiertotalouden digitaalisista alustoista. Hän nosti esiin, että asiakkaan rooli korostuu entisestään, kun kiertotalous ja digitaalisuus yhdistyvät.
– Sekä digitaalisuus että kiertotalous ohjaavat yhteisarvon luontiin. Tämä ohjaa painopistettä kohti verkostomaista toimintaa, jossa asiakkaan rooli korostuu olennaisesti.
Suokkaan mukaan asiakkaan rooli olisi hyvä olla sisäänrakennettuna yritysten strategioissa.
– Jo yrityksen perustamisvaiheessa kannattaa miettiä sitä, miten asiakas kulkee yrityksen sisällä.
Rahoituksesta buustia kansainvälistymiseen ja vaikuttavuuteen
Liikesivistysrahasto on kauppatieteiden laitokselle merkittävä strateginen kumppani, joka tukee erityisesti tutkimusta, tutkijaliikkuvuutta, tohtorikoulutusta sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä vuorovaikutusta. Kauppatieteiden laitoksen johtaja, professori Saara Julkunen nosti esiin liikesivistysrahaston kanssa tehdyn pitkäjänteisen ja monitasoisen yhteistyön merkityksen.
– Yhteistyö on kumppanuutta, jolla on ollut merkittävä rooli kauppatieteiden tutkimuksen kansainvälistymisessä ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa.
Tulevaisuuden johtamisessa korostuu leadership
Seminaari-iltapäivän päättäneessä professori Jonna Koposen johtamassa paneelikeskustelussa pohdittiin, millä tavalla digitaalinen murros haastaa johtamista ja muuttaa työntekoa tekoälyn rynniessä työpaikolle. Omia kokemuksiaan keskusteluun nostivat Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori, tutkijatohtori Lotta Salin Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselta, toimitusjohtaja Kaisa Stigell Talentreestä sekä myyntijohtaja Mikko Tuomi Genelecistä. Keskustelussa kaikki olivat samaa mieltä sitä, että leadership-tyyppinen johtaminen tulee korostumaan perinteisen management-johtamisen sijaan, kun tekoäly helpottaa ja nopeuttaa esimerkiksi yritysten tulosraportointia.
