Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät, erityisesti alkoholiin ja verotukseen liittyvä keskustelu, ovat ravintola-alan isoja haasteita, havaittiin Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Niiden lisäksi myös muut ulkopuoliset yllättävät tekijät, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota, ovat vaikuttaneet merkittävästi ravintola-alan toimintaedellytyksiin. Tutkimuksessa analysoitiin Matkailu- ja Ravintolapalveluiden (MaRa) julkaiseman Vitriini-lehden pääkirjoituksia vuosilta 1979–2023.
– Koronapandemia oli pahin isku ravintola-alalle sitten kieltolain. Raittiusliikkeen aikoinaan luoma kuva ravintoloiden paheellisuudesta nosti päätään pandemian aikana, jolloin ravintoloita syytettiin viruslingoiksi. Pandemian ajan rajoitukset ja kiellot ajoivat monet ravintolat ahdinkoon tai jopa konkurssiin ja työvoimaa siirtyi muille aloille, väitöskirjatutkija Sini Kauhanen sanoo.
European Journal of Tourism Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ravintola-alan liiketoimintaympäristön ulkopuolisten tekijöiden vaikutusta alan menestykseen.
Alkoholi- ja arvonlisäverotuskysymykset alan suurimpia haasteita
Suomalaista ravintola-alaa on aikojen saatossa säännöstelty ja rajoitettu voimakkaasti liiketoiminnan ulkopuolelta. Tutkitussa aineistossa nousivatkin selkeimmin esiin alan toimintaedellytyksiin liittyvät poliittiset ja lailliset tekijät. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta se nousi esiin vain yhdessä pääkirjoituksessa. Pääkirjoituksissa ulkoisten tekijöiden osuutta ravintola-alan liiketoimintaan käsiteltiin huomattavasti sisäisiä tekijöitä enemmän: lähes 75 prosenttia pääkirjoituksista keskittyi ulkoisiin tekijöihin.
Tutkituissa pääkirjoituksissa ravintola-alan suurimpina haasteina nähtiin alkoholi- ja verotuskysymykset. Alkoholin nauttimista kotona pidettiin alan pahimpana kilpailijana. Alkoholin kalleus lisää matkustajatuontia, mikä puolestaan lisää sen kulutusta kodeissa sekä juhlien järjestämistä tiloissa, jonne saa tuoda omat alkoholijuomat.
– Hämmästyttävää on, että ensimmäisestä pääkirjoituksesta vuodelta 1979 lähtien pohdittiin sitä, miten asiakkaat saataisiin kodeista ravintoloihin. Yli 40 vuotta on kulunut ja edelleen keskustellaan samasta asiasta, Kauhanen sanoo.
Verotuksesta etenkin alkoholivero sekä arvonlisävero hallitsivat selvästi pääkirjoitusten sisältöjä. Pääkirjoituksissa alettiin kirjoittaa arvonlisäverokantojen laskemisesta heti Euroopan unioniin liittymisen jälkeen.
– Pääkirjoittajat näkivät tämän piristävän alaa. Toisaalta muita kehittämiskeinoja ei aineistossa tullut juurikaan esille. Alkoholiveron korotukset ovat pääkirjoittajien mukaan vaikuttaneet aina negatiivisesti ravintolamyyntiin, mutta ei niinkään vähittäiskaupasta ostettuun alkoholiin, Kauhanen kertoo.
Kauhasen mukaan tutkimus osoittaa, että Suomessa tarvitaan laajempaa keskustelua ja kehitysajatuksia ravintola-alan tulevaisuudesta alan toimijoiden ja päättäjien kesken.
Väitöskirjatutkija Sini Kauhasen, akatemiatutkija Jonna Koposen ja professori Raija Komppulan tutkimuksessa pyrittiin löytämään Vitriini-lehden pääkirjoituksista ravintola-alan liiketoimintaan vaikuttavia poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, teknologisia, ekologisia sekä laillisia tekijöitä ja alan kokemuksia niistä. Liiketoimintaympäristön sisäisiä tekijöitä kuten johtamista, henkilöstöä tai asiakkaiden käyttäytymistä sekä niiden vaikutusta ravintolan menestykseen on tutkittu paljon. Sen sijaan ulkoisia tekijöitä, joihin yritykset eivät voi juuri vaikuttaa, on tutkittu melko vähän.
Tutkimusartikkeli:
Sini Kauhanen, Jonna Koponen, Raija Komppula. The external business environment faced by the restaurant industry: Discourse analysis of trade journal editorials in Finland in 1979-2023. European Journal of Tourism Research. Vol. 38 (2024). https://doi.org/10.54055/ejtr.v38i.3408
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Sini Kauhanen, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto,
puh. 040 501 2550, smkauhan(at)uef.fi