Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Piirroskuvassa vanhemmat ja sikiö. Kuva Bettiina Lievonen.

Lisääntyminen vaikuttaa terveyteen – kuten myös sukupuoli

Seksin aloittaminen ja lasten saaminen nuorena voi kulkea suvussa. Mutta voiko raskaaksi tulo olla terveysteko ja onko kumppanilla väliä?

  • Teksti Ulla Kaltiala | Kuvat Bettiina Lievonen, Jaakko Heiskanen ja Mostphotos

–  Raskausajan yhteydet myöhempään terveyteen alkavat oikeastaan vasta avautua, sanoo apulaisprofessori Taru Tukiainen.

Tukiainen on geneettisen epidemiologian tutkija, jota kiinnostaa muun muassa sukupuolen ja lisääntymishistorian merkitys terveydelle.

Joitakin meistä geenit osaltaan ajavat vauhdikkaammin lisääntymään: saavuttamaan murrosiän varhain, aloittamaan seksin harrastamisen nuoremmalla iällä ja saamaan myös lapsia nuorempana ja useampia.  – Taustalla on paljolti persoonallisuuspiirteisiin, kuten kokeilunhaluun ja riskinottoon liittyviä geneettisiä tekijöitä, mutta myös muuta aivo- ja hormonitoimintaan liittyvää biologiaa, Tukiainen kertoo.

Samat tekijät voivat osin selittää varhaisten seksikokemusten yhteyttä esimerkiksi myöhempiin mielenterveyden ongelmiin. Varhainen murrosikä ja ensisynnytys taas on yhdistetty suurempaan sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiin.

– Toisaalta äidiksi tulo nuorena ja useamman lapsen saaminen on selkeästi esimerkiksi rintasyövältä suojaava tekijä. Tämä liittyy ilmeisesti rintakudoksen muutoksiin raskauden ja imetyksen myötä.  

Jokainen raskaus muokkaa myös naisen aivojen rakenteita. – Muutoksia on todettu esimerkiksi kiintymyksen säätelyyn liittyvillä aivoalueilla.  

Raskausaikana äidin ja sikiön genomit vuorovaikuttavat keskenään ainutlaatuisella tavalla.

Taru Tukiainen

Taru Tukiainen.
Raskaana oleva äiti ja lapsi.
Miehen ja naisen kädet.