Sisätautien alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Kausi-influenssa, respiratory syncytial -virus (RSV) sekä koronavirustauti 2019 (Covid-19) aiheuttavat merkittävän tautitaakan kaikissa ikäryhmissä. Kaikkia näitä kolmea virusta voidaan ehkäistä rokotteilla. Terveydenhuollon henkilökunnan kausi-influenssarokotteiden on todettu suojaavan heidän hoitamiaan potilaita, ja terveydenhuollon henkilökunnan koronavirusrokotteet olivat keskeisiä terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn turvaamisessa pandemian aikana. Väitöskirjassa tutkimme vuoden 2016 tartuntatautilain pykälän 48 vaikutusta potilaiden kanssa työskennelleiden hoitajien ja lääkäreiden kausi-influenssarokotuskattavuuteen. Selvitimme myös heidän mielipiteitään kausi-influenssa- ja Covid-19-rokotteita kohtaan sekä pandemian aikaista Covid-19-rokotuskattavuutta.
Tutkimme myös RSV- ja kausi-influenssatartuntojen määrää sekä infektioiden vakavuutta aikuispotilailla. Vakavalle RSV-infektiolle alttiiden riskiryhmien tunnistaminen auttaa RSV-rokotussuositusten laadinnassa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Vuoden 2016 tartuntatautilain muutos oli ensimmäinen terveydenhuollon henkilökunnan rokotuksia säätelevä laki Euroopassa ja lakimuutos on kansainvälisesti uniikki. Lakimuutos nosti terveydenhuollon henkilökunnan kausi-influenssarokotekattavuutta merkittävästi lähelle täyttä rokotuskattavuutta. Vastaava, lähes täysi rokotuskattavuus saatiin Covid-19-pandemian aikana saavutettua vapaaehtoisuuteen perustuen. Korkeaa ja nopeasti saavutettua Covid-19-rokotuskattavuutta edistivät terveydenhuollon työntekijöiden priorisointi rokotuksissa, rokotteiden hyvä saatavuus, vähäinen rokote-epäröinti Covid-19-pandemian alkuvuosina sekä tutkittavien korkea kausi-influenssarokotuskattavuus. Suurin osa terveydenhuollon työntekijöistä tuki uutta tartuntatautilain pykälää 48 ja kannatti pakollisia Covid-19-rokotuksia potilaiden kanssa työskenteleville terveydenhuollon työntekijöille.
RSV:n ja kausi-influenssan osalta RSV aiheutti potilaille kausi-influenssaa vakavamman taudinkuvan, ja RSV-potilaiden kokonaiskuolleisuus oli kausi-influenssapotilaita suurempi sairaalahoidon aikana ja 30 vuorokauden kuluessa kotiutumisesta. Lisäksi kausi-influenssaan verrattuna RSV-infektio näyttäytyi itsenäisenä ja merkittävänä riskitekijänä sekä sairaalahoitoon joutumiselle että kuolemalle. Pahanlaatuiset kiinteät kasvaimet sekä krooninen munuaissairaus olivat yleisempiä RSV-infektioon kuolleilla verrattuna siitä selvinneisiin potilaisiin. Kroonisen munuaissairauden osalta löysimme yhteyden ensimmäisinä maailmassa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Maailmalla tarvitaan edelleen tehokkaita keinoja terveydenhuollon henkilökunnan rokotekattavuuden nostamiseen monia tauteja vastaan potilaiden suojelemiseksi. Osoitimme, että Suomen vuoden 2016 tartuntatautilain muutos toimi tehokkaasti tämän tavoitteen osalta kausi-influenssan rokotekattavuuden nostamisessa. Toisaalta osoitimme, että korkea rokotuskattavuus voidaan saavuttaa terveydenhuoltohenkilöstön keskuudessa myös vapaaehtoisuuteen perustuen etenkin pandemioiden aikana. Tunnistimme monia tekijöitä korkean, vapaaehtoisuuteen perustuvan rokotekattavuuden taustalta, jotka voivat helpottaa korkean rokotekattavuuden saavuttamista tulevaisuuden pandemioissa.
RSV-rokotteet ovat tulleet saataville vasta hiljattain, ja rajallisten resurssien maailmassa rokotteet on tärkeä kohdentaa rokotteet niistä eniten hyötyville. Vakavalle RSV-infektiolle alttiiden riskiryhmien tunnistaminen auttaa sekä RSV-rokotteiden kohdentamisessa rokotteista eniten hyötyville että rokotussuositusten laadinnassa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Rokotuksiin liittyvät osatyöt pohjasivat hoitohenkilökunnalle tehtyihin kyselytytkimuksiin KYS ERVA-alueen sairaaloissa. Kausi-influenssaan keskittyvässä tutkimuksessa käytimme kyselytutkimuksen lisäksi sairaalan rekisteritietoja rokotuskattavuudesta. RSV:n ja influenssan tautitaakkaa kuvaava tutkimus tehtiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena.
Lääketieteen lisensiaatti Aleksi Hämäläisen väitöskirja Coverage and views on seasonal influenza and Covid-19 vaccination among healthcare workers as well as disease burden caused by seasonal influenza and respiratory syncytial virus among adults (Terveydenhuollon työntekijöiden rokotuskattavuus ja asenteet kausi-influenssa- ja Covid-19-rokotuksia kohtaan sekä kausi-influenssan ja respiratory syncytial -viruksen aiheuttama tautitaakka aikuisilla) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Asko Järvinen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena dosentti Irma Koivula Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Lisätietoja:
LL Aleksi Hämäläinen, [email protected]
