Syöpätautien alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 5 000 rintasyöpätapausta ja vaikka rintasyövän ennuste on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, yli 800 potilasta kuolee edelleen tautiin vuosittain. Uusia syövän ominaisuuksista kertovia biomarkkereita tarvitaan hoitotulosten parantamiseksi.
Leikkausta edeltävän lääkehoidon eli neoadjuvanttihoidon yleistyminen on lisännyt rintojen magneettikuvantamisen (MRI) käyttöä taudin lähtölevinneisyyden ja hoitovasteen arvioinnissa. MRI voi myös tarjota tietoa kasvaimen biologisista ominaisuuksista yksilöllisten hoitopäätösten tueksi.
Sokerin käyttö on lisääntynyt syöpäsoluissa. Hyaluronaani on sokeriaineenvaihdunnan välituotteista syntyvä soluväliaineen rakenneosa, ja sen lisääntyneen määrän tiedetään liittyvän huonon ennusteen tekijöihin rintasyövässä.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia UDP-sokereiden ja näistä syntyvän hyaluronaanin määrää rintasyövässä sekä niiden yhteyttä MRI-pohjaisiin muuttujiin ja edelleen potilaiden ennusteellisiin tekijöihin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tietääksemme väitöskirjan ensimmäinen osatyö oli ensimmäinen tutkimus, jossa selvitettiin sokeriaineenvaihdunnan tuotteita, UDP-sokereita, rintasyövässä. Tulokset osoittivat, että UDP-sokeripitoisuudet olivat rintasyöpäkasvaimissa selvästi kohonneet verrattuna normaaliin rintarauhaskudokseen, mikä todennäköisesti heijastaa syöpäsolujen lisääntynyttä sokerin käyttöä kasvaimen kasvun tukemiseksi. Lisäksi UDP-sokerien määrän todettiin olevan vahvasti yhteydessä kasvainten hyaluronaanipitoisuuteen, mikä viittaa niiden rooliin hyaluronaanin synteesin säätelyssä rintasyövässä.
Diffuusiopainotteisessa magneettikuvantamisessa mitattava ADC-arvo kuvaa veden molekyylien liikettä kudoksessa. Toisessa osatyössä vertailimme neljää eri menetelmää kasvainta ympäröivän alueen ADC-arvojen mittaamiseen emmekä havainneet merkittäviä eroja menetelmien välillä. Suuremmat kasvaimen ympäristön ADC-arvot liittyivät huonon ennusteen tekijöihin, kuten hyaluronaanin kertymiseen ja kainalon imusolmukemetastasointiin.
Kolmannessa osatyössä MRI:ssä todettu rasvainen rinta oli yhteydessä huonompaan ennusteeseen rintasyöpäpotilailla. Lisäksi kohonneet UDP-sokeripitoisuudet, erityisesti UDP-glukuronihappo, sekä lisääntynyt kasvaimen hyaluronaanipitoisuus liittyivät rasvaisempaan rintakudokseen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksemme osoittaa, että magneettikuvauksessa mitatut kasvainta ympäröivän kudoksen ADC-arvot liittyvät rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin. Näistä mittauksista voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, kun ennen neoadjuvanttihoitoa otettujen koepalojen perusteella kasvaimen ominaisuudet vaikuttavat suotuisammilta kuin magneettikuvauksen antama kokonaiskuva. Tällaisissa tilanteissa lisäkoepalat voivat auttaa hoidon paremmassa kohdentamisessa.
Lisäksi havaitsimme, että rasvainen rinta oli yhteydessä huonompaan ennusteeseen, ja tämä yhteys saattaa liittyä kasvaimen sokeriaineenvaihduntaan. Siten hyaluronaanin kertymiseen, sen reseptoreihin ja kasvaimen aineenvaihduntaan kohdistuvat hoidot ovat lupaavia uusia tutkimuskohteita.
Länsimainen elämäntapa, johon liittyvät runsas sokerin käyttö ja ylipaino, lisää rintasyövän riskiä ja heikentää sairauden ennustetta. Ylipainon ehkäisy onkin keskeinen keino rintasyövän ilmaantuvuuden vähentämisessä ja hoitotulosten parantamisessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Aineisto koostui Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2013–2015 prospektiivisesti kerätystä 40 potilaan joukosta. Näistä 28:lla oli histologisesti varmennettu rintasyöpä, ja 12 toimi terveinä verrokkeina. Tutkimus yhdisti biokemialliset analyysit, radiologiset löydökset ja kliinisen tiedon ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, ja vaikka aineiston koko jäi rajalliseksi erityisesti biokemiallisten menetelmien työläyden vuoksi, se mahdollisti rintasyövän syvällisen ja moniulotteisen tarkastelun.
Lääketieteen lisensiaatti, filosofian maisteri Tiia Kääriäisen väitöskirja Association between glucose metabolism and radiological findings in breast cancer (Sokeriaineenvaihdunnan ja radiologisten löydösten korrelaatio rintasyövässä) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Leila Vaalavirta Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Päivi Auvinen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL, FM Tiia Kääriäinen, [email protected]
