Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Lääkäri tablettititietokone kädessä.

LL Minna Jääskeläinen, väitös 27.11.2026: Kasvaimen mikroympäristön tulehdussoluilla ja hyaluronaanilla on yhteys rintasyövän ennusteeseen ja etäpesäkkeiden kehittymiseen

Syöpätautien alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöskirjani käsittelee kasvaimen mikroympäristön tulehdussolujen ja hyaluronaanin vaikutusta varhaisvaiheen rintasyövän pitkäaikaisennusteeseen ja etäpesäkkeisen taudin kehittymiseen. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus ja vaikka sen ennuste onkin yleisesti ottaen hyvä, edelleen noin 900 potilasta kuolee rintasyöpään vuosittain.

Kasvaimen mikroympäristö vaikuttaa syövän kehitykseen ja etenemiseen. Tarkempi ymmärrys mikroympäristön eri tekijöiden keskinäisistä suhteista ja näiden vaikutuksista syövän käyttäytymiseen on tärkeää uusien ennustetekijöiden ja mahdollisten hoitokohteiden kehittämiseksi.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkimuksessa havaittiin useita yhteyksiä mikroympäristön eri tulehdussolujen alatyyppien välillä HER2-positiivisessa rintasyövässä, sekä syövän kasvua hillitsevien sytotoksisten T-solujen että syövän kasvua suosivien tulehdussolujen alatyyppien, erityisesti M2-tyypin makrofagien ja osin regulatoristen T-solujen osalta.

Lisäksi HER2-positiivisen rintasyövän hormonireseptoripositiivisessa alaryhmässä korkea regulatoristen T-solujen määrä oli yhteydessä lyhyempään tautivapaaseen aikaan. Kokonaisuutena tulokset heijastelevat paitsi kasvaimen mikroympäristön monimutkaisuutta, myös rintasyövän monimuotoisuutta.

Toinen osatyö vahvisti pitkällä seuranta-ajallaan erityisesti M2-tyypin makrofagien yhteyttä heikentyneeseen ennusteeseen. Tutkimuksessa todettiin korkean makrofagien kokonaismäärän ja erityisesti M2-tyypin makrofagien määrän olevan yhteydessä heikompaan 10-vuotisennusteeseen kaikkien tutkittujen päätemuuttujien osalta koko aineistossa sekä HER2-positiivisessa rintasyövässä. Päätemuuttujia olivat kokonaiselossaolo, rintasyöpäkohtainen elossaolo ja tautivapaa aika.

Lisäksi todettiin kasvaimen mikroympäristön korkean M2-tyypin makrofagien määrän ja korkean strooman hyaluronaanin määrän olevan yhteydessä etäpesäkkeisen taudin kehittymiseen ja muun muassa kohonneeseen sisäelin- ja aivoetäpesäkeriskiin rintasyövässä ja erityisesti sen HER2-positiivisessa alatyypissä. Makrofagien ja hyaluronaanin yhteyttä etäpesäkkeiden kehittymiseen on tähän mennessä tutkittu vähemmän ja erityisesti tulokset potilasaineistosta tuovat uusia näkökulmia.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimus on tuonut osaltaan uutta tietoa kasvaimen mikroympäristön tekijöistä ja niiden vaikutuksesta rintasyövän etenemiseen. Huonoon ennusteeseen yhteydessä olevien tekijöiden ja erityisesti useiden riskitekijöiden kumuloitumisen tunnistaminen olisi tärkeää, jotta korkean riskin potilaat voitaisiin tunnistaa ja hoitaa entistä paremmin. Kuitenkin tällä hetkellä muun muassa standardoitujen, yhdenmukaisten analyysimenetelmien puuttuminen haastaa näiden arviointia potilastyössä. Kokonaisuutena tulokset heijastelevat kasvaimen mikroympäristön roolia syövän etenemisessä, mutta myös sen potentiaalia tulevaisuuden hoitokohteena.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöskirjatutkimukseni on jatkumoa pitkäaikaiselle hyaluronaani- ja makrofagitutkimukselle. Tutkimusaineistona oli retrospektiivinen 278 rintasyöpäpotilaan aineisto, joista puolelta on leikattu HER2-positiivinen rintasyöpä ja puolelta HER2-negatiivinen rintasyöpä KYSissä vuosina 2001–2008. Käytettävissä oli kattavat kliinis-patologiset tiedot. Potilailta oli aiemmin arvioitu myös makrofagien määrä immunohistokemiallisin määrityksin. Uutena tähän väitöskirjatyöhön kerättiin tiedot taudin metastasoinnista. Regulatoristen T-solujen määrä määritettiin väitöskirjatutkimusta varten manuaalisesti mikroskopoimalla ja sytotoksisten T-solujen määrä arvioitiin hyödyntämällä digitaalista analyysiohjelma QuPathia.

Lääketieteen lisensiaatti Minna Jääskeläisen väitöskirja Immune landscape in the tumor microenvironment and the prognosis and metastatic behavior of early breast cancer (Kasvaimen mikroympäristön immuunimaisema sekä varhaisvaiheen rintasyövän ennuste ja etäpesäkkeisen taudin kehittyminen) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tanja Skyttä Tampereen yliopistosta ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena dosentti Päivi Auvinen Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva 

Väitöskirja 

Avainsanat