Neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopiossa. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Kaularangan kulumasairaus on yksi yleisimmistä niskakivun sekä hermojuuri- ja selkäydinpinteen aiheuttajista aikuisilla. Suurin osa potilaista voidaan hoitaa ilman leikkausta, mutta osalle leikkaus on aiheellinen etenevien tai pitkittyvien oireiden vuoksi. Yleisin leikkaus on etukautta tehtävä kaularangan avarrus- ja luudutusleikkaus (engl. anterior cervical decompression and fusion, ACDF). Osalla potilaista leikkauksen hyöty jää kuitenkin vähäiseksi tai oireet uusiutuvat, ja kipulääkkeiden käyttö pitkittyy. Jotta leikkaushoito osattaisiin kohdentaa niille, jotka siitä todennäköisimmin hyötyvät, tarvitaan tietoa valikoitumattomasta potilasjoukosta koko maan tasolla. Tämän mahdollistaa kansallinen selkärekisteri FinSpine, joka kattaa kaikki Suomessa kaularankakirurgiaa tekevät sairaalat.
Väitöskirjan osatyöt vastaavat kolmeen kysymykseen: edustaako FinSpine kaikkia suomalaisia ACDF-potilaita, kuka hyötyy leikkauksesta ja kenellä kipulääkkeiden käyttö jatkuu leikkauksen jälkeen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Ensimmäinen havainto koskee FinSpine-selkärekisteriä. Kaikki potilaat eivät vastaa seurantakyselyihin, mutta vastaamatta jättäminen ei vinouttanut ACDF-leikkauksen tulosmittareita, mikä tukee FinSpinen käyttöä kliinisessä tutkimuksessa.
Toinen havainto koskee potilasta. Yli 5 500 leikkauksen aineistossa kolme neljästä vastanneesta koki oireidensa lievittyneen vuoden kuluttua leikkauksesta. Suotuisaa tulosta ennustivat alle vuoden kestänyt kipu ennen leikkausta, lähtötilanteen vähäisempi niskaoireista johtuva toimintahaitta ja tupakoimattomuus. Välilevytyrän tai hermojuurikanavan ahtauman vuoksi leikatut hyötyivät leikkauksesta useammin kuin selkäydinkanavan ahtauman tai selkäydinpinteen vuoksi leikatut.
Kolmas havainto koskee lääkkeitä. Noin joka kuudes potilas osti toistuvasti opioideja tai gabapentinoideja leikkausta seuranneen vuoden aikana. Käytön jatkumista ennustivat pitkälti samat tekijät kuin huonompaa leikkaustulosta sekä kipulääkkeiden käyttö jo ennen leikkausta.
Uutta tutkimuksessa on valtakunnallisen selkärekisterin yhdistäminen yksilötasolla Reseptikeskuksen reseptilääkeostotietoihin, jotka kertyvät riippumatta siitä, vastaako potilas kyselyihin. Näin leikkaustuloksia voitiin arvioida koko maan laajuisesti myös potilaan vastaamisesta riippumattomin mittarein. Vastaavaa koko maan kattavaa tietoa kipulääkkeiden käytöstä kaularankaleikkauksen jälkeen ei ole aiemmin julkaistu.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulokset palvelevat potilaan ohjausta, kun hän harkitsee kaularankaleikkausta. Pitkään jatkunut kipu, niskaoireista johtuva vaikea toimintahaitta ja tupakointi pienentävät todennäköisyyttä hyötyä leikkauksesta. Nämä potilaat voidaan tunnistaa jo ennen leikkausta, jolloin heille voidaan asettaa realistiset odotukset leikkauksen hyödystä ja heitä voidaan kannustaa tupakoinnin lopettamiseen. Rekisterin yhdistäminen reseptitietoihin voi tuoda selkäkirurgian tutkimukseen uuden tulosmittarin, joka säilyy, vaikka potilas jäisi pois seurannasta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjan kolme osatyötä perustuvat kansallisen FinSpine-selkärekisterin aineistoon vuosilta 2016–2024. FinSpine sisältää kirurgin kirjaamat leikkauksen tiedot ja potilaan täyttämät kyselyt ennen leikkausta sekä eri aikapisteissä leikkauksen jälkeen. Yli 5 500 kaularankaleikkauksen tiedot yhdistettiin yksilötasolla Reseptikeskuksen tietoihin reseptilääkeostoista. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) osa-aineiston potilaat haastateltiin lisäksi jälkitarkastuksessa riippumatta siitä, olivatko he vastanneet FinSpine-kyselyihin. Tutkimus tehtiin KYSin neurokirurgian klinikassa ja Itä-Suomen yliopistossa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Lääketieteen lisensiaatti Nikolai Klimkon väitöskirja Outcomes after anterior cervical decompression and fusion for degenerative cervical spine disease: Patient-reported outcome validity, predictors of 12-month recovery, and postoperative pain medication use in the nationwide FinSpine register (Kaularangan avarrus- ja luudutusleikkauksen tulokset kulumasairaudessa: Potilaiden raportoimien tulosten luotettavuus, 12 kuukauden toipumisen ennustetekijät ja leikkauksen jälkeinen kipulääkkeiden käyttö kansallisessa FinSpine-selkärekisterissä) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Carsten Reidies Bjarkam Aalborgin yliopistosta ja yliopistosairaalasta ja kustoksena dosentti Jukka Huttunen Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
