Lääketieteen (kirurgia) alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe?
Väitöstutkimukseni aihe on maligni peritoneaalinen mesoteliooma Suomessa ja sen epidemiologia, hoito, ennuste ja diagnostiikka. Maligni peritoneaalinen mesoteliooma on vatsakalvon mesoteelisoluista lähtöisin oleva pahalaatuinen kasvain. Vatsakalvoa useammin mesotelioomaa tavataan keuhkopussissa, ja harvinaisempia sijainteja mesoelioomalle ovat sydänpussi ja kiveksen tuppikalvo. Taudin kasvutapa poikkeaa tavanomaisesta syövän kasvutavasta siten, että tauti leviää laajalle ohuena kerroksena vatsakalvoa pitkin, eikä tavanomaisesti kehitä kookkaita, yksittäisiä kasvainpesäkkeitä. Tyypillisiä taudille ovat yhteys asbestille altistumiseen sekä epäselvät ja moninaiset oireet. Harvinaisuutensa ja epäselvien oireiden vuoksi malignin peritoneaalisen mesoteliooman diagnostiikka on haastavaa ja usein viivästyy, mikä johtaa heikkoon ennusteeseen. Epätyypillisen kasvutapansa vuoksi maligni peritoneaalinen mesoteliooma ei sovellu perinteiseen TNM-levinneisyysluokitukseen. Useita uusia levinneisyysluokituksia taudille on kehitetty.
Tutkimukset malignin peritoneaalisen mesoteliooman epidemiologiasta, diagnostiikasta, hoidosta ja ennusteesta ovat vähäisiä, eikä Suomessa ole aikaisemmin julkaistu lainkaan tutkimuksia näihin liittyen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää taudin epidemiologiaa, hoitomuotoja ja diagnostiikkaa sekä ennustetta Suomessa. Lisäksi tavoitteena oli arvioida tietokonetomografiakuvien löydösten perusteella laskettavan peritoneaalisen syöpäindeksin vaikutusta potilaan ennusteeseen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tuloksemme osoittivat, että maligni peritoneaalinen mesoteliooma on harvinainen ja huonoennusteinen sairaus, jonka hoito ja diagnostiikka vuosina 2000–2012 oli Suomessa varsin monimuotoista ja vaihtelevaa. Diagnoosin jälkeisen elossaoloajan mediaani oli neljä kuukautta, mutta se vaihteli suuresti muun muassa käytetystä hoitomuodosta riippuen. Taudin ilmaantuvuudeksi Suomessa todettiin 0,74 uutta tapausta miljoonaa henkeä kohden vuodessa. Käytetyistä hoitomuodoista sytoreduktiivinen kirurgia yhdistettynä hypertermiseen intraperitoneaaliseen kemoterapiaan eli HIPEKiin oli yhteydessä pidempään elossaoloaikaan. Sytoreduktiivisessa kirurgiassa poistetaan ensin kaikki näkyvä kasvainmassa, jonka jälkeen HIPEKissä vatsaontelossa kierrätetään kuumennettua solunsalpaajaa. Tämän tarkoituksena on poistaa myös mikroskooppinen, silmälle näkymätön kasvainmassa. Matalamman peritoneaalisen syöpäindeksin havaittiin olevan yhteydessä pidempään elossaoloaikaan. Tuloksemme olivat linjassa aikaisemmin muualla maailmassa julkaistujen tulosten kanssa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Malignin peritoneaalisen mesoteliooman erilainen, ohut ja laajalle leviävä kasvutapa aiheuttaa epämääräisiä oireita, jotka tekevät usein diagnostiikasta vaikeaa ja jotka voivat pitkittää diagnoosia. Tämän epätyypillisen kasvutavan ja esiintymisen vuoksi jopa radiologinen diagnostiikka voi olla haastavaa ja voi johtaa viiveisiin diagnostiikassa. Tässä väitöstutkimuksessani taudin epidemiologiaa, hoitoa, ennustetta ja diagnostiikkaa tutkittiin Suomessa ensimmäistä kertaa.
Aikana, jolta tutkimusaineisto on peräisin, taudin ennusteen on todettu olevan huono, ja käytetyt hoitomuodot ovat vaihdelleet paljon. Diagnostiset menetelmät ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä, kun tiedot ja menetelmät diagnostiikassa ja hoidossa ovat kehittyneet runsaasti, on todennäköistä, että ennuste on parantunut ja hoitomuodot ovat yhtenäistyneet. Tämän vuoksi jatkossa tulisi tutkia taudin nykytilannetta Suomessa (diagnostiikka, ennuste, hoitomuodot). Tällä hetkellä tautia sairastavien potilaiden HIPEK-hoidot on keskitetty kahteen sairaalaan Suomessa, ja tutkimuksen perusteella hoidon keskittäminen on jatkossakin suositeltavaa.
Peritoneaalisen syöpäindeksin havaittiin olevan hyödyllinen diagnostinen työkalu taudin diagnostiikassa ja hoitomuodon pohdinnassa, ja tätä olisi suositeltavaa käyttää jatkossa, kun arvioidaan radikaalin kirurgisen hoidon mahdollisuuksia tautia sairastavilla potilailla.
Kuvaile väitöstutkimuksesi prosessia.
Aineisto koostui kaikista vuosina 2000-2012 Suomessa diagnosoiduista tautitapauksista. Potilasaineisto saatiin Suomen syöpärekisterin syöpärekisteri-ilmoituksista, Tilastokeskuksesta, Tapaturmavakuutuskeskuksesta sekä potilasasiakirjoista. Väitöstutkimus koostui kolmesta osajulkaisusta. Tutkimuksessa selvitettiin malignin peritoneaalisen mesoteliooman epidemiologiaa Suomessa, vertailtiin potilaiden saamia hoitomuotoja ja niiden tehokkuutta, sekä arvioitiin potilaiden tietokonetomografia- ja magneettikuvista lasketun peritoneaalisen syöpäindeksin yhteyttä potilaiden ennusteeseen.
Lääketieteen lisensiaatti Silja Salon väitöskirja Malignant Peritoneal Mesothelioma in Finland: epidemiology, treatment, prognosis and diagnostics (Maligni peritoneaalinen mesoteliooma Suomessa: epidemiologia, hoito, ennuste ja diagnostiikka) tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Matti Kairaluoma Keski-Suomen keskussairaalasta ja kustoksena professori Tuomo Rantanen Itä-Suomen yliopistosta. TIlaisuutta voi seurata verkossa.
Väittelijän painolaatuinen kuva
Lisätietoja:
LL Silja Salo, siljaas (a) uef.fi
