Kliinisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjani tavoitteena oli arvioida veren ketoainepitoisuuden ja metabolisen oireyhtymän yhteyttä sydänlihaksen glukoosiaineenvaihduntaan, erityisesti lyhytaikaisen ketogeenisen dieetin aikana. Sydämen glukoosiaineenvaihdunnan kuvausta käytetään tulehduksellisten sydänlihassairauksien diagnostiikassa ja seurannassa. Kuvausta edeltävällä ketogeenisellä dieetillä pyritään ”sammuttamaan” sydämen normaali glukoosiaineenvaihdunta, joka voi sotkea kuvauslöydöksen. Onkin tärkeää tutkia, mitkä tekijät ennustavat normaalin sokeriaineenvaihdunnan "sammumista" eli suppressiota. Suppression aikana sydänlihas käyttää muita energianlähteitä, kuten rasvahappoja ja ketoaineita.
Tämän lisäksi arvioitiin, voitaisiinko ketoainepitoisuutta käyttää ohjaamaan potilasvalmistelua ennen glukoosiaineenvaihdunnan kuvausta. Tämän tutkimiseksi osalle potilaista, joilla oli matala ketoainepitoisuus, annettiin rasvahappojen vapauttamiseksi hepariinia ennen kuvausta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että veren ketoainepitoisuuden mittaus pikamittarilla on toimiva keino arvioida sydänlihaksen glukoosiaineenvaihdunnan suppressiota. Muita glukoosiaineenvaihduntaan alentavasti vaikuttavia tekijöitä olivat miesten keskivartalolihavuus, verenpainetauti ja insuliiniresistenssi, mutta niiden vaikutus arvioitiin ketoainepitoisuutta pienemmäksi. Ketoainepitoisuus jää monella matalaksi silloin, kun ketogeeninen dieetti on vain yhden päivän mittainen. Lisäksi todettiin, ettei hepariini vähennä glukoosin käyttöä sydänlihaksessa silloin, kun veren ketoainepitoisuus on matala.
Tutkimus on merkittävä, koska normaali sydänlihaksen glukoosiaineenvaihdunta häiritsee tulehduksellisten sydänsairauksien diagnosointia ja myös niiden poissulkemista kuvantamalla. Tulehdukselliset sydänsairaudet, kuten sydänsarkoidoosi, voivat aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, johtumishäiriöitä ja vajaatoimintaa, ja siksi niiden toteaminen on tärkeää. Normaali glukoosiaineenvaihdunta siis voi aiheuttaa uusintakuvantamisen tarvetta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Kun tulosten pohjalta pidensimme ketogeenisen dieetin kestoa ja otimme ketoainepitoisuuden mittauksen käyttöön, ovat kuvaukset olleet useammin tulkittavissa normaaleiksi tai poikkeaviksi. Tapa on levinnyt myös laajemmalle Suomessa. Tutkimustulokset ovat siis suoraan hyödynnettävissä osaksi kuvantamisyksiköiden arkikäytänteitä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseeni osallistui lähes 300 vapaaehtoista Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasta, joille tehtiin sairautensa tai sen epäilyn vuoksi glukoosiaineenvaihdunnan kuvaus fluorodeoksiglukoosilla (FDG) positroniemissiotomografialla (PET/TT). Ensimmäisessä osatyössä potilailta mitattiin ketoainepitoisuus pikamittarilla ennen radiolääkkeen antoa. Kuvauksen jälkeen kuvista mitattiin sydänlihaksen radiolääkekertymää. Toisessa osatyössä potilailta otettiin myös muita aineenvaihduntaan liittyviä näytteitä, kuten rasvahappo-, kolesteroli- ja insuliinipitoisuudet, ennen kuvausta ja myöhemmin erillisellä käynnillä. Tässä ryhmässä ne potilaat, joilla ketoainepitoisuus oli matala, saivat hepariinia rasvahappoaineenvaihdunnan kiihdyttämiseksi. Siltä osin potilaita verrattiin ensimmäisen osatyön potilaisiin, jotka eivät olleet saaneet hepariinia. Näistä muodostui kolmas osatyö.
Lääketieteen lisensiaatti Suvi Hartikaisen väitöskirja Association of beta-hydroxybutyrate and cardiometabolic traits with myocardial glucose utilisation in [18F]FDG PET/CT imaging of inflammatory cardiac diseases (Beta-hydroksibutyraatin ja kardiometabolisten piirteiden yhteys sydänlihaksen glukoosimetaboliaan tulehduksellisten sydänsairauksien [18F]FDG PET/CT kuvantamisessa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Federico Caobelli Bernin yliopistollisesta Inselspital-sairaalasta ja kustoksena professori Tomi Laitinen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Väitöskirja
Lisätietoja:
LL Suvi Hartikainen, [email protected], 044 717 8584
