Lääketieteen (anestesiologia ja tehohoito) alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Lääketieteen lisensiaatti Ulla-Maija Ruohoaho tarkasteli väitöstutkimuksessaan 23h-kirurgian hoitoprosessin käyttöönottoa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Päiväkirurgian ja vuodeosastokirurgian vaihtoehdoksi soveltuvassa 23h-kirurgiassa potilas tulee sairaalaan leikkauspäivänä ja kotiutuu seuraavana aamuna vietettyään yön heräämössä tähän tarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa. Väitöstutkimuksen mukaan uuden hoitoprosessin käyttöönotto sujui hyvin: tarve hoitomallin muutoksille oli vähäinen, potilaat toipuvat leikkauksesta odotetusti, tarve kotiutuksen jälkeisille yhteydenotoille oli vähäinen ja potilaat olivat tyytyväisiä hoitoprosessiin. Hoidon laatu ja turvallisuus olivat kansainvälisellä tasolla. Hoitomalli sopii myös iäkkäille ja monisairaille.
Suomessa tehdään vuosittain noin 380 000 leikkausta. Suuri osa voidaan hoitaa päiväkirurgisesti yhden päivän aikana. Anestesiamenetelmien ja kirurgisten tekniikoiden, erityisesti tähystyskirurgian kehittymisen myötä myös laajempia leikkauksia voidaan tehdä yhä lyhemmässä hoitoajassa. Uudessa, perinteistä vuodeosastokirurgiaa korvaavassa 23h-kirurgiassa hoito tiivistetään yhteen vuorokauteen. Malli on käytössä muun muassa Australiassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta suomalaisessa sairaanhoidossa siitä on niukasti kokemuksia ja tutkittua tietoa.
Ruohoahon väitöstutkimuksessa selvitettiin 23h-kirurgisen mallin käyttöönottoa ja soveltuvuutta pohjoissavolaisessa väestössä, 993 aikuisen leikkauspotilaan joukossa. 23h-kirurginen toiminta aloitettiin KYSin Kaarisairaalassa vuonna 2015 samalla kun uusi leikkausyksikkö avattiin. KYSin mallissa 23h-kirurginen hoito toteutetaan kokonaan leikkausyksikössä. Potilas tulee leikkauspäivänä leikkaussalin yhteydessä olevaan vastaanottoyksikköön, viettää yön heräämössä 23h-kirurgian tiloissa ja kotiutuu sieltä kotiutusyksikön kautta, käymättä ennen leikkausta tai sen jälkeen vuodeosastolla.
Tutkimusotos kerättiin 12 kuukauden aikana vuosina 2017–2018 niistä potilaista, joille suunniteltiin 23h-kirurginen toimenpide jollakin yhdestätoista erikoisalasta. Potilaiden keski-ikä oli 58 vuotta ja iäkkäin oli 89-vuotias. 60 prosenttia oli naisia. 23h-hoitomallin onnistumisen kriteerinä oli potilaiden kotiutuminen suunnitellusti leikkauksen jälkeisenä aamuna. Epäonnistumiseksi katsottiin suunnitellun 23h-kirurgian muuttuminen päiväkirurgiaksi tai vuodeosastohoidoksi tai leikkauksen peruuntuminen. Potilaille tehtiin kahden viikon kuluttua leikkauksesta puhelinhaastattelu, jossa kysyttiin toipumista, kipua ja muita toipumiseen vaikuttavia asioita tai oireita, kuten yleinen jaksaminen ja toimintakyky, eritystoimintojen onnistuminen, mahdollisiin leikkauskomplikaatioihin liittyvät oireet, kuumeilu tai verenvuoto. Lisäksi kysyttiin tyytyväisyyttä 23h-kirurgiseen hoitomalliin ja leikkaustulokseen. Myös tarve olla yhteydessä toipumiseen liittyvien ongelmien takia kartoitettiin.
Potilastyytyväisyys oli hoidon kaikissa vaiheissa erinomainen, asteikolla 0–7 keskimäärin 6–7. Toimintakyky oli palautunut kohtalaiseksi, hyväksi tai erinomaiseksi 94 prosentilla potilaista kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Kipua oli vielä puolella potilaista kaksi viikkoa leikkauksesta, mutta se ei häirinnyt jokapäiväistä elämää. Toimenpiteistä kivuliaimpia olivat käsikirurgiset sekä ortopediset leikkaukset.
Yli 94 prosentilla potilaista 23h-kirurgia toteutui suunnitellusti. Hoito pitkittyi 4,5 prosentilla. Uusintaleikkauksiin joutui 0,5 prosenttia, infektioita sai 1,3 prosenttia ja 1,9 prosenttia joutui leikkauksesta johtuvan syyn vuoksi uudestaan sairaalahoitoon kuukauden kuluessa leikkauksesta, joten nämä haitat olivat harvinaisia. Osuudet vastaavat muutoin kansainvälisissä tutkimuksissa havaittuja, mutta tässä aineistossa vakavia haittatapahtumia oli vain 0,6 prosentilla ja 23h-kirurgiseen toimenpiteeseen liittyviä ensiapukäyntejä 5,6 prosentilla eli vähemmän kuin lyhytjälkihoitoiseen kirurgiaan on aikaisemmissa tutkimuksissa kuvattu liittyvän.
Ruohoahon väitöstutkimus osoittaa, että 23h-kirurginen hoitomalli soveltuu kaikkien erikoisalojen leikkaustoimintaan suomalaisessa sairaanhoidossa. KYS on yksi tämän toiminnan edelläkävijöistä, mutta vastaavaa toimintaa on myös muun muassa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa, Satakunnan keskussairaalassa Porissa, Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Näiden tutkimustulosten perusteella 23h-hoitomallin laajentaminen osana SOTE-uudistusta on perusteltua.
Lääketieteen lisensiaatti Ulla-Maija Ruohoahon väitöskirja 23 tunnin kirurgia (23h-kirurgia): käyttöönotto yliopistollisessa sairaalassa tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pirjo Laitinen-Parkkonen Keski-Uudenmaan Sotesta ja kustoksena professori Matti Reinikainen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen ja sitä voi seurata myös verkossa.
Väittelijän painolaatuinen kuva
Lisätietoja:
LL Ulla-Maija Ruohoaho, ulla-maija.ruohoaho (a) kuh.fi, p. 0447174693
