Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tekonurmen käyttö pelialustana on yleistynyt jalkapallossa käytännöllisten etujen vuoksi. 1900-luvulla ensimmäisiä tekonurmialustoja pidettiin vaarallisina ja niiden koettiin heikentävän pelin laatua. Modernien tekonurmijärjestelmien käyttöönoton jälkeen tekonurmikenttiä on käytetty säännöllisesti kilpailullisessa jalkapallossa.
Useimmissa tutkimuksissa ei ole havaittu eroja jalkapalloilijoiden loukkaantumisriskissä tekonurmen ja luonnonnurmen välillä, mutta kyselytutkimusten perusteella erityisesti ammattilaispelaajat arvioivat tekonurmen lisäävän loukkaantumisriskiä. Tämän väitöskirjan päätavoitteena oli verrata jalkapalloilijoiden loukkaantumisriskiä tekonurmella ja luonnonnurmella. Sekä kokonaisloukkaantumisriskiä että loukkaantumisriskiä alaluokittain (kehon alue, kudostyyppi, mekanismi, vakavuus, uusiutuminen) tutkittiin. Lisäksi nuorten jalkapalloilijoiden käsityksiä tekonurmesta arvioitiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
22 tutkimusta käsittävässä meta-analyysissä verrattiin loukkaantumisia tekonurmella ja luonnonnurmella. Analyysissä havaittiin, että loukkaantumisten ilmaantuvuus oli pienempi tekonurmella kaikilla pelaajilla sekä erillisryhmistä miehillä, naisilla ja ammattilaispelaajilla. Tekonurmella havaittiin pienempi loukkaantumisriski lantion/reiden, polven ja lihasvammojen osalta.
Lisäksi tutkittiin tekonurmen ja luonnonnurmen välisiä loukkaantumisia suomalaisilla miesten ja naisten pääsarjatason jalkapalloilijoilla. Tutkimuksissa käytettiin UKK-instituutin keräämää loukkaantumisdataa miesten (kausi 2019) ja naisten (kaudet 2020–2024) pääsarjoista. Näissä tutkimuksissa ei havaittu eroa akuuttien loukkaantumisten riskissä pelialustojen välillä.
Suomalaisten nuorten jalkapalloilijoiden käsityksiä tekonurmesta selvitettiin kyselyllä. Vastaajat jaettiin nuorempaan (11–15-vuotiaat) ja vanhempaan (16–20- vuotiaat) ikäryhmään. Suurin osa nuoremmasta ikäryhmästä piti loukkaantumisia yleisempinä tekonurmella kuin luonnonnurmella. Lisäksi yli puolet vastaajista arvioi tekonurmen lisäävän polvi- ja rasitusvammoja. Pelialustaa ei yleisesti pidetty merkittävänä loukkaantumistekijänä.
Väitöskirjan päätulos on, että tekonurmi ei lisää loukkaantumisriskiä jalkapallossa verrattuna luonnonnurmeen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää joukkueiden lääkäreiden, fysioterapeuttien ja huoltajien työssä. Lisäksi seura- ja sarjapäättäjät pystyvät hyödyntämään tutkimusta tehdessään päätöksiä sarjaohjelmista ja -järjestelmistä. Kunnalliset päättäjät pystyvät hyödyntämään tietoja suunnitellessaan liikuntapaikkainvestointeja. Tutkimuksella voi parhaimmillaan olla vaikutusta myös kansainvälisellä tasolla ammattilaisjalkapalloilun pelialustoja koskeviin säädöksiin.
Tekonurmialustat muuttuvat tulevaisuudessa EU:n sääntelyn myötä. Tulevaisuudessa aihepiirin tutkimuksen tulisi keskittyä vähemmän tutkittuihin pelaajaryhmiin eli nuoriin ja naispelaajiin sekä uusiin pelialustateknologioihin, kuten hybridikentät ja täytteettömät tekonurmialustat.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa I tehtyyn meta-analyysiin käytettiin avoimesti saatavilla olevaa tutkimusdataa. Loukkaantumisten ilmaantuvuuksien suhteet laskettiin satunnaisvaikutusmallilla kaikille loukkaantumisille sekä alaryhmille (kehon alue, kudostyyppi, mekanismi).
Tutkimukset II ja III ovat retrospektiivisiä uudelleenanalyysejä UKK-instituutin aiemmista prospektiivisista kohorttitutkimuksista, joissa tutkittiin loukkaantumisia suomalaisilla miesten (tutkimus II) ja naisten (tutkimus III) pääsarjatason jalkapalloilijoilla. Tutkimuksessa II loukkaantumistiedot kerättiin 236 pelaajalta 12 miesten pääsarjajoukkueesta kaudella 2019. Tutkimus III kattoi viisi naisten pääsarjakautta (2020–2024), ja siihen osallistui kausittain 154–205 pelaajaa 8–10 joukkueesta.
Tutkimuksessa IV loukkaantumisia ja pelialustamieltymyksiä koskeva kyselypohja lähetettiin kolmeen suomalaiseen jalkapalloseuraan (VJS, Inter Turku, MP), ja vastauksia saatiin 136.
Lääketieteen lisensiaatti Ville Immosen väitöskirja Injuries on artificial turf in football (Loukkaantumiset tekonurmialustalla jalkapallossa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Tero Järvinen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Kröger Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Ville Immonen, [email protected], 0505120980
