Normaalikoulun neljäsluokkalaiset kertoivat luokanopettajaopiskelijoille, miksi lukeminen on niin kivaa.
”Lukemalla oppii, ja lukeminen rauhoittaa minua.”
”Lukeminen vie ajatukset pois arkielämästä eikä minun tarvitse miettiä silloin muuta kuin kirjaa.”
”Sanavarasto kehittyy, ja on kivaa, että sängyssä ennen nukahtamista voi miettiä vielä kirjan tapahtumia.”
”Kirjan maailma on niin erilainen kuin oma. Tykkään lukea kirjoja omassa huoneessa, omassa rauhassa.”
Nämä ovat koottuja neljäsluokkalaisten ajatuksia siitä, miksi he tykkäävät lukea. Vaikka lasten kiinnostus lukemiseen on viime vuosina heikentynyt, ja lukutaidon puutteesta on oltu huolissaan, ovat Tulliportin normaalikoulun neloset tehneet tässä poikkeuksen. He ovat vuoden ajan olleet mukana lukemista koskevassa hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää koulun digitaalista toimintakulttuuria etsimällä uudenlaisia toimintatapoja oppilaiden lukutaidon ja -motivaation lisäämiseksi.
Ja siinä on jo nyt onnistuttu. Lehtori Sinikka Räty-Záborszkyn mukaan ”vieläpä ilman mitään taikatemppuja”.
– Sanoisin, että ensisijaisesti meitä on vienyt eteenpäin suunnaton innostus. Se on sitten ruokkinut uusien ideoiden syntymistä ja lopulta inspiroinut kaikkia lukemaan.
Räty-Záborszky kuvailee opettamansa luokan olleen hankkeen alkaessa ”ihan tavallinen” luokka. Mutta nyt jokainen oppilas tuntuu olevan innostunut lukemisesta, ja siitä on tullut luonnollinen osa kouluarkea ja vapaa-aikaakin.
– Emmekä me opettajat arvota luettua tekstiä mitenkään. Pääasia on, että lapset lukevat. Oli se sitten vitsikirja, Aku Ankka tai historiallinen romaani – me iloitsemme kaikesta!
Tehtäviä, kilpailuita, haasteita ja vierailuita
Oppilaat lukevat hankkeen myötä sekä yhteisteoksia että omavalintaisia kirjoja ja monipuolisesti eri tekstilajeja. Kirjoja voi lukea perinteiseen tapaan tai niitä voi myös kuunnella. Tänä syksynä oppilaat saivat käyttöönsä myös lukulaitteen kirjojen lukemista ja kuuntelemista varten.
– Luetuista kirjoista sekä käytetyistä digilaitteista kootaan oppilailta tietoa, jotta voimme ohjata heitä ja pitää lukumotivaatiota yllä. Luettuja kirjoja käsitellään luokassa erilaisten tehtävien avulla esimerkiksi draaman keinoin, kirjallisesti paperilla sekä myös digitaalisesti.
Oppilaita motivoitiin myös hankkeen alussa muuttamalla luetut kirjat kilometreiksi, jolloin luokassa kilpailtiin konkreettisesti luettujen sivujen lukumäärästä.
– Oppilaat merkitsevät kaikki lukemisensa muistiin, ja haasteena on lukea päivittäin kotona vähintään 15 minuuttia.
Luokkaan on tehty myös kirjailijavierailu, kun viime keväänä norssilla vieraili lastenkirjailija ja kuvittaja Ninka Reittu. Myös oppilaiden huoltajat pääsivät tapaamaan kirjailijaa.
– Nyt meille on toivon mukaan tulossa uusi kirjailijatapaaminen. Ja syksyn aikana luokassamme tulee vierailemaan lukukoira, Räty-Záborszky summaa.
Motivoiva vierailu
Vaikka hankkeen keskiössä ovatkin oppilaat ja heidän opettajansa, tehdään hankkeessa yhteistyötä myös opettajaopiskelijoiden, oppilaiden huoltajien sekä kirjaston kanssa.
Tämän yhteistyön merkeissä nelosluokkalaiset oppilaat tekivätkin vierailun yliopiston puolelle syyslukukauden alussa. He osallistuivat ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden kirjallisuuskasvatuksen luennolle.
Yksi kyseisen opintojakson perusteista on löytää tapoja herättää lukuiloa ja -harrastusta sekä kehittää lukutaitoa, joten hankkeen puitteissa oli luontevaa saattaa 10-vuotiaat oppilaat luokanopettajaopiskelijoiden jututettaviksi.
– Lisäksi tavoitteena on, että tulevat opettajat osaisivat käyttää opetuksessaan monipuolisesti erilaisia kirjallisuus- ja draamakasvatuksen työtapoja ja ottaa niiden valinnassa huomioon oppilaiden yksilöllisyyden. Siksi tämä norssin oppilaiden ja opettajien vierailu istui tälle luennolle enemmän kuin hyvin, kertoo yliopisto-opettaja Päivi Björn.
Kannustusta, ei pakotusta
Oppilaat esittelivät yliopisto-opiskelijoille vierailun aikana suosikkikirjojaan, joiden myötä päästiin keskustelemaan siitä, millaisia kirjoja oppilaat ylipäätään lukevat, millaisista kirjoista he pitävät ja milloin he tykkäävät lukea.
Opiskelijat olivat yllättyneitä vastauksista.
– Heitä hämmensi, miten taitavasti nämä vasta neljäsluokkalaiset oppilaat sanoittivat omaa lukemistaan ja osasivat pohtia luetun kirjan sisältöä, Björn kuvailee.
Hänen mukaansa opiskelijat havahtuivat tapaamisen myötä siihen, että kirjallisuuden sisältöjä on hyvä ottaa haltuun jo ennen ensimmäistä opetusharjoittelua. Samaan kannustivat myös normaalikoulun opettajat.
– Opettajan on hyvä olla itsekin kiinnostunut kirjallisuudesta laajasti. Myös lasten ja nuorten kirjoja kannattaa lukea, Räty-Záborszky muistutti.
Hän neuvoi hyödyntämään kirjastojen tietotaitoa, niistä opettajakin saa paljon apua. Räty-Záborszkyn viesti opettajaopiskelijoille oli selkeä myös lasten taitotason suhteen.
– Ruokkikaa tulevassa työssänne kunkin oppilaan yksilöllistä kiinnostusta. Tärkeintä on, että jokainen lukee – toiset rakastavat runoja, toiset taas tykkäävät sarjakuvista. Kukin lukee oman mielenkiintonsa mukaan. Pakottamalla ei synny mitään hyvää.
Norssin opettajien innostus ja perehtyminen aiheeseen tuntui vakuuttavan opiskelijat, ja he sanoivat nyt paremmin ymmärtävänsä mitä lukutaitoon ja lukemiseen iloon liittyen kannattaa tavoitella.
– Tämä vierailu oli omiaan herättämään tulevien opettajien oppimistarpeita ja kehitti myös tavoitteiden asettamista oman opettajuuden suhteen, Björn iloitsee.
Lukemisesta harrastus
Akseli Hela, 9, oli valinnut vierailulla esiteltäväkseen Maailman paras puumaja, 117 kerrosta -kirjan. Hän piti erityisesti kirjan huumorista. Manuela Hiltunen, 10, taas esitteli lempikirjanaan Ronja Ryövärintyttären.
– Isä luki tätä minulle kun olin nuorempi. Nyt halusin lukea sen itse. Pidin siitä niin paljon, että kävimme katsomassa tämän myös teatteriesityksenä Kansallisteatterissa.
Kumpikin oppilaista kertoo luokan innostuneen lukuilmapiirin vaikuttaneen myös omaan lukemiseen. Molemmat lukivat kirjoja ”jonkin verran” aiemminkin, mutta nyt lukemisesta on tullut harrastus.
Iltasatuja kummallekin on luettu pienestä pitäen. Nyt oppilaat lukevat jo iltasatunsa itse.
– Ja joskus pikkusisko haluaa lukea iltasatuja minullekin, kertoo Akseli naurahtaen.
Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun Tulliportin normaalikoulun sekä soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston yhteinen Lukuhyvää ja digitaalisuutta – koulu, kirjasto ja koti käsi kädessä -hanke on osa Opetushallituksen "Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen esi- ja perusopetuksessa 2023" -avustusta. Hanke alkoi syksyllä 2023 ja kestää vuoden 2025 loppuun. Hankkeen keskeiset toimijat ovat luokanopettaja Sinikka Räty-Záborszky, yliopistonlehtori Susanna Pöntinen, erityisopettaja Hilkka Räty ja yliopisto-opettaja Päivi Björn.
Hankkeen blogi
