Hampaan eri kudosten ominaisuuksia jäljittelevä porauslevy voi mahdollistaa hammaslääketieteen opiskelijoille entistä todentuntuisemmat harjoitukset ennen potilastyöskentelyyn siirtymistä. Hammaslääkärikouluttajat testasivat uutta opetusvälinettä Itä-Suomen yliopiston johtamassa kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa.
Hammaslääketieteen kouluttajien Digital, VR, and Haptic Thinkers -verkoston toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin uudenlaisen monikerroksisen porauslevyn potentiaalia prekliinisessä hammaslääketieteellisessä koulutuksessa. Tulokset julkaistiin Dentistry Journal -lehdessä.
Opintojen prekliinisessä vaiheessa hammaslääkärin taitoja harjoitellaan ilman potilaskontaktia esimerkiksi simulaation ja erilaisten mallien, kuten muovihampaiden avulla. Opetuksessa yleisesti käytetyistä muovihampaista on kuitenkin monesti vaikea erottaa hampaan eri kudosten eli kiilteen, hammasluun ja hammasytimen porausominaisuuksien eroja. Tutkimuksessa testatussa uudenlaisessa porauslevyssä on pyritty tuottamaan mahdollisimman hyvin näitä hammaskudosten ominaisuuksia ja rakenteita jäljittelevät synteettiset kerrokset.
– Tavoitteena on tarjota opiskelijoille harjoitteluväline, joka vastaa paremmin potilastyön todellisuutta. Hammaslääketieteen koulutuksessa käytetään yhä enemmän simulaatioteknologiaa, mutta perinteisiä hammasmalleja tarvitaan edelleen ja niitä kannattaa kehittää, sanoo projektia johtanut kliininen opettaja Szabolcs Felszeghy Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksiköstä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, vastaako uusi levy poraustuntumaltaan riittävän hyvin oikeaa hammasta. Lisäksi arvioitiin sen opetuksellista yleistettävyyttä ja hyötyä. Arviointiin osallistui kokeneita hammaslääketieteen opettajia kaikkiaan 14 koulutusyksiköstä eri puolilta maailmaa.
Hampaan eri kudoksia jäljittelevä porauslevy vaikuttaa tulosten perusteella lupaavalta uudelta välineeltä hammaslääketieteen prekliinisiin harjoituksiin, vaikka poraustuntuman realistisuudessa nähtiin myös kehitettävää. Tutkijoiden mukaan jatkotutkimusta tarvitaan esimerkiksi porauslevyn tuottamasta lisähyödystä perinteisiin välineisiin verrattuna.
Tutkimuksella halutaan vastata prekliinisiä harjoitteluvälineitä koskevaan tietovajeeseen. – Niitä hyödynnetään laajasti, mutta niistä on tehty toistaiseksi vielä yllättävän vähän systemaattisia arviointi- ja vertailututkimuksia, minkä vuoksi harjoitusvälineiden realistisuuden, hintahyötysuhteen, kestävyyden ja opetuksellisen arvon vertailu on haastavaa, Felszeghy kertoo.
Tuloksia esitellään elokuun lopulla myös Euroopan hammaslääkärien koulutusjärjestön ADEEn (Association for Dental Education in Europe) 50-vuotistapaamisessa Dublinissa Digital, VR, and Haptic Thinkers -verkoston järjestämässä sessiossa.
Tutkimusartikkeli:
Chau, R.C.W.; Felszeghy, S.; Sittoni-Pino, M.F.; Arias-Herrera, S.; Bencharit, S.; Maggio, M.; Mutluay, M.; Rice, D.P.; Lam, W.Y.H.; Usta, S.N.; et al. Optimizing Preclinical Skill Assessment for Handpiece-Naïve Students: A Strategic Approach. Dent. J. 2025, 13, 363. https://doi.org/10.3390/dj13080363
