Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjassa tutkitaan, millaisia erityispiirteitä on lasten kulttuurienvälisissä kohtaamisissa, ja miten niitä voidaan edistää alakoulussa. Lapsilla on kokemuksia toistensa kohtaamisesta arkielämässään, mutta tätä tietoa harvoin hyödynnetään kulttuurienvälisten oppimiskokemusten toteutuksessa koulussa. Kun lapset pääsevät hyödyntämään tietoaan ja kokemuksiaan, kulttuurienvälinen kohtaaminen jää mieleen merkityksellisenä ja ruokkii vastavuoroisuutta osallistujien välillä. Lasten arkiset kulttuurienväliset kohtaamiset alakoulussa luovat perustan sille, että he voivat harjoittaa kulttuurienvälistä dialogia ja ystävyyttä läpi elämän.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus osoitti, että lapset käyttävät taitavasti leikillisyyttä ja tarinoita luodakseen yhteyden toinen toisiinsa kulttuurienvälisessä kohtaamisessa. He hyödyntävät myös arkisia kokemuksiaan sekä lasten vertaiskulttuuria.
Tutkimuksen toinen tavoite oli kehittää opetusta, joka edistää kulttuurienvälisiä kohtaamisia lasten välillä. Tutkimus osoitti, että tarinoiden kertominen vieraan maan lapsille auttoi lapsia luomaan yhteyden vaihtokumppaneihinsa. Tarinoita kerrottiin sadutusmenetelmällä. Oli tärkeää, että opettaja loi osallistavan ilmapiirin kuuntelemalla lasten aloitteita ja ideoita. Oman luokan kanssa kehitettiin yhteisöllistä toimintakulttuuria, mikä tuki myös kumppaniluokan kanssa toteutunutta vuorovaikutusta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tulokset tuottavat hyödyllistä tietoa teoriasta ja hyvistä käytännöistä erityisesti lasten kanssa toimiville kasvattajille ja opettajille. Tutkimus esittelee konkreettisen satuvaihtoprojektin, joka edisti lasten kulttuurienvälisiä kohtaamisia. Tutkimus tuotti myös tietoa hyvistä pedagogisista käytännöistä, joiden avulla edistetään inklusiivista ja yhteisöllistä ryhmädynamiikkaa. Erityisen tärkeää on ottaa lapset mukaan kehittämään luokan omaa toimintakulttuuria.
Tutkimus antaa myös suuntaviivoja koulujärjestelmän kehittämistä varten. Tutkimustuloksissa oli viitteitä siitä, että koulun rakenteet vaikeuttavat kohtaamiseen perustuvaa kulttuurienvälistä oppimista. Koulujärjestelmää pitäisi siis kehittää niin, että se voisi tukea myös lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kokemusoppimista, eikä keskittyä liikaa kapea-alaisiin tietoihin ja taitoihin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus toteutettiin design-tutkimuksena kevään 2015 ja kevään 2017 välillä. Aineisto muodostui kolmesta lasten kanssa toteutetusta satuvaihdosta Skotlannissa, Suomessa ja Belgiassa. Yhteensä 133 lasta (9–11 v.) osallistui tutkimukseen. He kertoivat sadutusmenetelmällä tarinoita, jotka lähetettiin toiseen maahan kumppaniluokan lapsille. Lapset myös piirsivät kumppaniluokan saduista kuvia. Aineisto tuotettiin etnografisesti luokanopettajana toimivan tutkijan luokan sekä kumppaniluokkien kanssa. Lasten tarinoiden ja piirrosten lisäksi aineistoon liitettiin muun muassa tutkijapäiväkirja, opettajien keskinäistä sähköpostivaihtoa, opettajan haastatteluaineisto, sekä luokassa tapahtuvien ryhmäkeskustelujen äänityksiä. Koko aineisto analysoitiin kolmessa osatutkimuksessa erilaisia laadullisia menetelmiä käyttäen.
MA Oona Piipposen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Children encountering each other through stories: Developing a dynamic approach to interculturality in primary schools tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Fred Dervin Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väittelijän painolaatuinen kuva
Lisätietoja:
Oona Piipponen: oonamp (at) student.uef.fi
