Kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa.
MA Sandi Abram tutki väitöskirjassaan, miten ihmisten aistiympäristösuhteet Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa ovat muuttuneet 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Hän selvitti tutkimuksessaan, millaisia ovat olleet ne prosessit, jotka ovat keskeisimmin vaikuttaneet Ljubljanan kaupunkitilan aistinvaraisiin muutoksiin 1850-luvun puolivälistä lähtien. Väitöstä voi seurata 8. joulukuuta klo 12.30 lähtien verkossa.
Tutkimuksessa havaittiin kolme aistien kannalta keskeistä prosessia: aistien modernisoituminen ja teollistuminen sekä paikan aistillistaminen. Abram tutki näiden avainprosessien avulla Ljubljanan aistittujen elinympäristöjen muutoksia. Prosessit perustuivat etnografisen aineiston uudenlaiseen tulkintaan ja tarjosivat lähtökohdan keskustelulle aisteista kaupunkitilassa ja niiden poliittisesta taloudesta. Abram esitteleekin tutkimuksessaan kaupunkien nykyaikaistamista, teollistumista ja matkailua. Ne kaikki ovat vaikuttaneet ihmisen aistihavaintoihin ja ihmisiin monin tavoin.
Ylisukupolviset aistikävelyt muutosten havainnollistajina
Abram käsittelee tutkimuksessaan pääomaa aistien kautta: tutkimuksessa katsotaan sekä valittujen aikakausien luokkaristiriitojen aisti-, kulttuuri- ja tilavaikutusten ulkopuolelle että korostetaan aistien aineellista kontekstia. Ljubljana esiintyy kaupunkina, jossa vallan ja talouden aistiulottuvuudet risteävät ja vahvistavat toisiaan.
Jokapäiväiset kaupunkikokemukset muuttuivat selvästi 1800-luvun puolivälistä alkaen niin kulttuurisissa, poliittisissa, aineellisissa kuin aistien konteksteissakin. Tutkimus alkaa tästä ajanjaksosta eli teollistumisen toiselta ajanjaksolta noin 1850-luvulta alkaen. Silloin tärkeimmät teollistumisen vaatimat olosuhteet olivat muodostumassa. Uusien teknologioiden syntyajanjakso alkoi 1800-luvun puolivälistä ja kesti aina toiseen maailmansotaan asti. Tällöin Ljubljanan arjen somaattiset ulottuvuudet altistuivat näkymättömille, maistamattomille, ennenkuulumattomille ja koskemattomille aistiärsykkeille.
Abram käytti tutkimusmenetelmänään ylisukupolvista aistielämäkerrallista kävelymenetelmää, jonka avulla tuotetun etnografisen materiaalin analyysi auttaa ymmärtämään 1900-luvun alussa kapitalismin vaikutuksesta syntyneitä aistittujen ympäristöjen muutoksia. Menetelmä auttaa vastaamaan kysymykseen, miten ihmiset yksin ja yhdessä muistavat muuntuneen kaupunkitilan aistien kautta. Väitöskirja nostaa esille kaksi käsitettä: aistien modernisoituminen ja aistien teollistuminen. Molempia käsitteitä käytetään jäljittämään ruumiillisia, aistinvaraisia käsityksiä kaupunkitilasta, jonka sosioekonominen rakenne on kohdannut merkittäviä muutoksia. Sekä aistien modernisoitumista että aistien teollistumista tarkastellaan väitöskirjassa tarkimmin, kun käsittelyvuorossa on Ljubljanan sosialistinen ajanjakso. Vanhempien tutkimukseen osallistujien tarinat, joita he kertoivat lastenlapsilleen aistielämäkerrallisten kävelyjen aikana, edustavat ensikäden muistoja sosialistisen Jugoslavian varhaisessa vaiheessa tuotetuista aistiympäristöistä. Näiden narratiivien analyysi kuvaa muuttuvia havaintorekistereitä, kun nopea teollistuminen, modernisoituminen ja kaupungistuminen toimivat sosiaalisen vallankumouksen lippulaivana. Etnografian avulla Abram osoittaa, kuinka sosialististen tilojen luominen vahvisti sosialistisia aisteja.
Viimeinen tutkittava ajanjakso käsittelee nykypäivän Ljubljanaa. Abram kiinnitti huomiota siihen, miten massaturismi kaupunkitalouden yhtenä muotona on muuttanut arjen aistikokemuksia Ljubljanan vanhassa kaupungissa. Aistinvaraiseen (auto)etnografiaan pohjautuva analyysi näyttää, miten kaupunkimatkailun seuraukset paitsi muovasivat historiallista kaupunginosaa, myös vaikuttivat syvästi käsitykseen julkisesta tilasta Ljubljanassa.
MA Sandi Abramin kulttuurintutkimuksen, erityisesti kulttuuriantropologian alaan kuuluva väitöskirja Sensory Capital: Sensing Transformations in Ljubljana, 1850s–2020 tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori David Howes Concordian yliopistosta Kanadasta ja kustoksena professori Helmi Järviluoma-Mäkelä Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Väittelijän painolaatuinen kuva
Lisätietoja:
Sandi Abram, sandi.abram(at)uef.fi
