FM Stefania Noermanin väitöstutkimuksessa havaittiin sekä ruokavaliolla, psyykkisellä hyvinvoinnilla että aineenvaihduntaterveydellä yhteyksiä samoihin verestä mitattaviin aineenvaihduntatuotteisiin. Aineenvaihdunnallisen terveyden mittareina olivat tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskitekijät ja ilmaantuvuus. Väitöstilaisuus pidetään 2. lokakuuta 2020 Kuopion kampuksella ja sitä voi seurata myös verkossa.
Aineenvaihdunnalliset sairaudet ovat maailmanlaajuisesti merkittävimpiä kuolinsyitä. Sepelvaltimotauti aiheuttaa kolmasosan kuolemista ja joka 11. ihmisellä on tyypin 2 diabetes. Sairastumisriskiin vaikuttavat perimän lisäksi elämäntapatekijät, kuten ruokavalio ja stressi, mutta eri elämäntapatekijöiden osuudesta ei ole varmaa tutkimustietoa. Kohdentamattomalla metabolomiikalla voidaan nykyisin määritellä kattava aineenvaihduntatuotteiden profiili, joka heijastaa muutoksia yksilön terveydentilassa. Näin voidaan selvittää myös elämäntapojen ja aineenvaihdunnallisen terveyden välisiä yhteyksiä ja vaikutusmekanismeja.
Noermanin väitöstutkimuksessa käytettiin kohdentamatonta metabolomiikkaa sellaisten yhdisteiden ja aineenvaihduntareittien löytämiseksi, joilla on yhteys sekä ruokavalioon, psyykkiseen stressiin ja hyvinvointiin että tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskiin. Ruokavaliota tarkasteltiin sekä yksittäisen komponentin eli kananmunien käytön osalta että kokonaisuutena terveellisen Itämeren ruokavalion toteutumisen näkökulmasta. Aineistot olivat kuopiolaisesta Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksesta ja Elixir-elämäntapainterventiotutkimuksesta. Kohdentamattomassa metaboliittiprofiloinnissa yhdistettiin nestekromatografia ja massaspektrometria, mikä mahdollisti aineenvaihduntatuotteiden kattavan analyysin.
Tutkimus osoitti uusia yhteyksiä joidenkin aineenvaihduntatuotteiden sekä elämäntapojen, psyykkisen hyvinvoinnin ja aineenvaihdunnallisen terveyden välillä. Erityisesti tietyillä rasva-aineenvaihdunnan tuotteilla, kuten fosfolipideillä ja plasmalogeeneillä, havaittiin yhteys tutkittuihin elämäntapatekijöihin, vaikka osatutkimusten tulokset eivät olleet kaikilta osin yhteneväisiä. Tulokset tukevat myös oletusta fysiologisen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteisistä, tulehdukseen liittyvistä mekanismeista.
Suolistomikrobien tuottamien yhdisteiden ja aineenvaihduntasairauksien riskitekijöiden välillä havaitut yhteydet viittaavat siihen, että ruokavalion vaikutus sepelvaltimotautiriskiin voi riippua osin suolistomikrobeista.
– Jo ennestään tiedetään, että elämäntavoilla on tärkeä vaikutus aineenvaihduntaterveyteen. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan elämäntapojen vaikutuksista jokaisen yksilölliseen aineenvaihduntatuotteiden profiiliin ja sitä kautta sairastumisriskiin, Noerman toteaa.
Filosofian maisteri Stefania Noermanin väitöskirja “Finding molecular links between lifestyle factors and indicators of metabolic health - a nontargeted metabolic profiling approach” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Opponenttina toimii professori Julian Griffin Lontoon Imperial Collegesta ja kustoksena professori Kati Hanhineva Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus pidetään englanniksi.
Väittelijän painolaatuinen kuva:
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36439?encoding=UTF-8
