Syömiskäyttäytyminen näyttää erilaiselta eri-ikäisillä ja eri painoisilla ihmisillä. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että tunnesyöminen ja hallitsematon syöminen korostuvat nuoremmilla aikuisilla, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen on yleisempää ikääntyneillä. Myös sukupuoli ja paino vaikuttavat siihen, millainen syömiskäyttäytyminen on tavallista.
Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston, ODL Liikuntaklinikan ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä.
Lähes 9 000 pohjoissuomalaisen aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että syömiskäyttäytyminen vaihtelee eri ikäisillä ja eroaa myös sukupuolten ja painoindeksiluokkien välillä. Tutkimuksen mukaan yhtä kaikille sopivaa rajaa sille, milloin syömiskäyttäytyminen olisi poikkeavaa, ei voida määritellä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea syömiskäyttäytymisen piirrettä: tietoista syömisen rajoittamista, hallitsematonta syömistä ja tunnesyömistä.
Nuorilla aikuisilla korostuivat hallitsematon syöminen ja tunnesyöminen. Vanhemmilla aikuisilla puolestaan tietoista syömisen rajoittamista esiintyi enemmän.
Myös sukupuolten välillä oli selvä ero. Naisilla sekä tietoinen syömisen rajoittaminen että tunnesyöminen olivat keskimäärin voimakkaampia kuin miehillä. Hallitsemattomassa syömisessä sukupuolten välillä ei ollut vastaavaa eroa.
Painoindeksin kasvaessa hallitsematon syöminen ja tunnesyöminen olivat keskimäärin yleisempiä. Syömisen rajoittamisen yhteys painoon oli monimutkaisempi: rajoittaminen lisääntyi painoindeksin kasvaessa, mutta kaikkein vaikeimmissa lihavuuden asteissa naisilla nähtiin lievä lasku.
Tutkijoiden mukaan havainnot ovat tärkeitä erityisesti siksi, että syömiskäyttäytymistä mittaavia kyselyitä käytetään painonhallinnan ja lihavuuden hoidossa.
Uudet viitearvot auttavat tunnistamaan poikkeavaa syömiskäyttäytymistä
Tutkimuksessa tuotettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle väestölle sopivat ikä- ja sukupuolikohtaiset viitearvot syömiskäyttäytymistä arvioivalle TFEQ-R18-kyselylle. Itsetäytettävässä kyselyssä syömiskäyttäytymisen eri osa-alueet saavat pisteet nollan ja sadan väliltä. Mitä korkeampi pistemäärä on, sitä voimakkaammin kyseinen syömiskäyttäytymisen piirre ilmenee. Aiemmin pisteiden tulkintaan ei kuitenkaan ole ollut tarkempia suomalaisia viitearvoja.
Viitearvojen tarkoituksena on auttaa esimerkiksi terveydenhuollossa arvioimaan, poikkeaako henkilön syömiskäyttäytyminen selvästi samanikäisten ja samaa sukupuolta olevien ihmisten tilanteesta. Suoraan hoidon tarpeen määrittämiseen ne eivät kuitenkaan sovellu.
– Viitearvoja tulkittaessa on huomioitava, että esimerkiksi painonhallintatavoite voi vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen, tutkimusta koordinoinut Oulun yliopiston tutkijatohtori Marjukka Nurkkala kertoo.
Nurkkalan mukaan jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten syömiskäyttäytymisen eri piirteet esiintyvät yhdessä, miten ne muuttuvat iän myötä, ja millainen muutos niissä olisi lihavuuden hoidossa tavoittelemisen arvoinen.
Tutkimuksen aineisto koostui kolmesta Pohjois-Suomen väestöpohjaisesta kohortista. Tutkimukseen osallistuneet olivat noin 33–35-, 45–46- ja 68–70-vuotiaita.
Tutkimus on julkaistu Appetite-tiedelehdessä syyskuussa.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Marjukka Nurkkala, Oulun yliopisto, Väestöterveyden tutkimusyksikkö, 044 5040833, [email protected]
Yliopistonlehtori Leila Karhunen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, [email protected], https://uefconnect.uef.fi/leila.karhunen/
Tutkimusartikkeli:
Marjukka Nurkkala, Jouko Miettunen, Laura Heikkilä, Anna-Maria Teeriniemi, Leila Karhunen. Normative values of the Three-Factor Eating Questionnaire -R18 in three Northern Finland cohort populations by sex and BMI classes.
