Itä-Suomen yliopisto järjestää syksyllä Pohjois-Karjala 300 -juhlavuoteen liittyvän Studia Generalia -yleisöluentosarjan. Syys–lokakuussa 2021 on kuusi luentotilaisuutta, joissa menneisyyden lisäksi hahmottuu maakunnan nykyisyys ja tulevaisuus.
– Suunnittelun lähtökohtana oli, että jokaisella luennolla päästään myös tähän päivään. Olemme halunneet nostaa käsittelyyn aiheita, jotka katsovat tulevaisuuteen ja arvioivat maakunnan menestymisen edellytyksiä, kertoo professori Harri Siiskonen luentosarjan koonneen työryhmän ajatuksista.
Pohjois-Karjala 300 -juhlavuoteen liittyvät luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Sarja käynnistyy tiistaina 7.9. ja jatkuu 12.10. saakka. Luennoitsijoiksi on saatu suuri joukko kiinnostavia asiantuntijoita.
Kaksi ensimmäistä luentokertaa keskittyvät historiaan ja kulttuuriin. Avausluennolla 7. syyskuuta nuorempi tutkija, FM Jenni Merovuo hahmottaa maakunnan synnyn pitkää historiaa, ja tutkija Riitta Raatikainen kertoo valokuviin perustuen monikasvoisesta idästä.
Luentosarjan toisessa osassa karjalan kielen ja kulttuurin professori Helka Riionheimo kertoo Itä-Suomen yliopistossa tehtävästä karjalan kielen elvytystyöstä ja dosentti Ismo Björn johdattaa karjalaisuuteen pohjoiskarjalaisen näkökulmasta.
Seuraavilla luentokerroilla suuntaudutaan maakunnan elinvoimaan vaikuttavien tekijöiden tarkasteluun sekä Pohjois-Karjalan asemaan ja mahdollisuuksiin Euroopan unionin rajamaakuntana.
Maakunnan elinvoimakysymyksiin paneudutaan maakuntajohtaja Markus Hirvosen johdolla: Miten menestymme Pohjois-Karjalassa? Luennoilla pohditaan kuinka Itä-Suomen yliopiston kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus vahvistaa alueen elinvoimaa. Esimerkkinä tästä on fotoniikan pitkäjänteinen tutkimus Joensuun kampuksella. Fotoniikasta luennoi professori Jyrki Saarinen. Hän kertoo, kuinka silmille näkymättömän fotoniikan sovelluksia on joka paikassa kännyköistä harvestereihin.
Kriittinen tekijä Pohjois-Karjalan menestymiselle tulevaisuudessa on maakunnan houkuttelevuus asuin-, koulutus- ja työpaikkana. Yksi luentokerta onkin omistettu maakunnan väestökehityksen tarkasteluun kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin. Luentosarjan päättävällä luentokerralla on vahvasti läsnä maakunnan nykytodellisuus ja tulevaisuus Euroopan unionin rajaseutuna.
Luentosarjan herätteleminä kuulijat voivat pohtia myös omaa suhdettaan pohjoiskarjalaiseen identiteettiin.
– Harva tietää, miksi Pohjois-Karjalassa juhlitaan maakunnan 300-vuotista historiaa juuri nyt. Perustana sille on Uudenkaupungin rauha vuonna 1721. Tuolloin Ruotsin valtakunta menetti sen kaakkoiskulmalla alueita Venäjälle, ja yhteydet nykyiseltä Pohjois-Karjalan alueelta Käkisalmen ja Viipurin suuntaan katkesivat osittain. Pohjoiskarjalaisen identiteetin hahmottuminen on ollut hidas prosessi, kuvailee Siiskonen.
Studia Generalia -luentosarja järjestetään tiistaisin 7.9.–12.10.21 kello 17–19 Joensuun kampuksella Educa-rakennuksessa, salissa E100. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa.
Luentoja voi seurata myös etäyhteydellä, jonka linkki ilmoitetaan myöhemmin.
Kaikille avoimen Studia Generalia -sarjan ohjelma
Luentosarjaa koskevat tiedustelut:
Professori Harri Siiskonen, harri.siiskonen(at)uef.fi, 040 057 7453
Tarkenna hakuasi
