Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Täsmälääketiede on terveydenhuollossa uusi lähestymistapa, jossa otetaan huomioon yksilöllinen genomi- ja geenitieto. Genomiikka mahdollistaa sairauksien tarkan seulonnan, taudin varhaisen havaitsemisen ja yksilölliset hoitomenetelmät. Genomiikan tarjoamaa solu- ja molekyylitason ymmärrystä tautimekanismeista hyödynnetään jo hoitovaihtoehtojen kehittämisessä esimerkiksi Alzheimerin tautiin, syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen sekä psykiatrisiin ja harvinaisiin sairauksiin.
Genomiikan näkökulmien sisällyttäminen myös hoitotyön koulutukseen on tärkeä osa kehitystä. Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kehittää hoitotyön opiskelijoille räätälöity verkkopohjainen opintojakso genomiikan teemoista ja tutkia sen tehokkuutta opiskelijoiden genomiikan lukutaidon parantamisessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksen aikana käännettiin ja validoitiin suomeksi hoitajien genomiikan lukutaitoa mittaava työkalu, Genomic Nursing Concepts Inventory (GNCI). Hoitotyön opiskelijoiden genomiikkalukutaito Suomessa ja Filippiineillä arvioitiin GNCI-mittarilla heikoksi.
Tutkimuksessa kehitettyä, hoitotyön opiskelijoille suunnattua verkkopohjaista genomiikan opintojaksoa testattiin Filippiineillä toteutetussa satunnaistetussa kontrolloidussa interventiotutkimuksessa (Genomics Nursing Educational Intervention, GNEI). Interventio- ja verrokkiryhmän osaamista testattiin tutkimuksen aikana viidesti. GNCI-mittarilla havaittiin tilastollisesti merkitsevä genomiikan lukutaidon lisääntyminen interventioon osallistuneilla. Tutkimuksessa kehitetty, hoitotyön opiskelijoille räätälöity verkkopohjainen opintojakso oli siis toimiva opiskelijoiden genomiikan lukutaidon lisäämisessä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Genomitiedon opettaminen hoitotyön ammattilaisille on askarruttanut alan tutkijoita ja kouluttajia. Väitöstutkimus tuotti lisää näyttöön perustuvaa tietoa genomiikan opetuksen pohjaksi hoitotyön koulutuksessa. Aihe on ajankohtainen, sillä genomiikan hyödyntämisen yleistyessä potilaiden hoidossa myös hoitotyön ammattilaisilla on oltava asianmukaisset tiedot ja taidot.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus toteutettiin neljässä vaiheessa vuosina 2017–2022: tutkimusprotokollan kehittäminen, GNCI-mittarin validaatio, tutkimukseen osallistuneiden genomiikkalukutaidon arviointi perustana verkkopohjaisen GNEI:n kehittämiselle ja lopuksi GNEI:n vaikuttavuuden arviointi. GNCI-mittarin kääntämisessä ja kielellisessä validaatiossa käytettiin Mandysovan päätöspuualgoritmia. Asiantuntijoiden arvioitua mittarin sitä pilotoitiin kahdeksalla opiskelijalla. Sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=245) genomiikan lukutaitoa arvioitiin sähköisellä kyselyllä. Sen tuloksia hyödyntäen tutkijaryhmä suunnitteli räätälöidyn, verkkopohjaisen Genomics Nursing Education Intervention (GNEI) -ohjelman. Interventiotutkimuksessa tiedot kerättiin sähköisesti tammikuusta 2020 maaliskuuhun 2022 sairaanhoitajaopiskelijoilta Filippiineillä. Osallistujat jaettiin satunnaisesti interventioryhmään (N = 114), jotka osallistuivat verkkopohjaiselle GNEI-opintojaksolle ja kontrolliryhmä (N = 114) osallistui tavanomaiseen genomiikan koulutusinterventioon. Interventio kesti 12 viikkoa. Hoitotyön opiskelijoiden genomiikan lukutaito oli päätulosmuuttuja. Toissijainen tulos oli osallistujien palaute GNEI-kurssista 12 viikkoa intervention jälkeen.
Kiitän tähän tutkimukseen vapaaehtoisesti osallistuneita hoitotyön opiskelijoita, kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Australiasta, Tšekistä, Suomesta, Uudesta-Seelannista, Filippiineiltä ja Yhdysvalloista. Kiitos ohjaajilleni professori Katri Vehviläinen-Julkuselle ja professori Carsten Carlbergille, läheisilleni, perheelleni ja ystävilleni. Tutkimustani ovat tukeneet Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, terveystieteiden tiedekunta, International Society of Nurses in Genetics (ISONG), Marja-Terttu Korhosen Säätiö, Sairaanhoitajien Koulutussäätiö, Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Erasmus+ -ohjelma.
Master of Science Anndra Parviaisen väitöskirja Genomics-Informed Nursing Education – an intervention study (Genomitieto sairaanhoitajien koulutuksessa – interventiotutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Anndra Parviainen, MSc, anndra.parviainen(a)uef.fi, 0465655424, https://uefconnect.uef.fi/en/person/anndra.parviainen/
