Neurotieteen tutkimusyhteisö etsii täysin uusia näkökulmia aivoterveyteen yhdistämällä biologisen neurotieteen osaamiseen muun muassa datatieteitä, innovaatiojohtamista, juridiikkaa ja etiikkaa. – Neurotieteissä tehdään jo ennestään huippututkimusta, johon uudet tiimit tuovat lisäarvoa ja vaikuttavuutta, sanoi professori Mikko Hiltunen tutkimusyhteisön huhtikuisessa webinaarissa.
Webinaarissa tarkasteltiin erityisesti tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta uusien yhteistyöhankkeiden kautta.
Hiltusen johtama neurotieteen tutkimusyhteisö on yksi Itä-Suomen yliopiston strategian mukaisista tieteidenvälisistä tutkimusyhteisöistä. Mukana on tällä hetkellä noin 160 tutkijaa ja 18 tutkimusryhmää kolmesta tiedekunnasta. Hermostoa rappeuttavien sairauksien ja epilepsian tutkimuksella on yliopistossa vuosikymmenten perinteet ja kansainvälisesti tunnustettu asema. – Aivoterveyden ylläpitäminen läpi elämän on globaali haaste, johon vastaamme nyt entistä laajemmalla konseptilla.
Merkittävä uusi avaus on neuroinnovaatioiden tohtoriohjelma, jolle saatiin hiljattain 1,5 miljoonan euron rahoitus Marie Skłodowska-Curie Cofund -ohjelmasta. Sen myötä Kuopioon rakentuu aivoterveyden innovaatioiden osaamiskeskittymä. Uudenlaisia innovaatiojohtajia kouluttava, maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ohjelma yhdistää neuro-, kauppa-, oikeus-, yhteiskunta- ja datatieteiden sekä sovelletun fysiikan osaamista.
– Suomen Akatemian profiloitumisrahoituksella taas pystymme vahvistamaan datainfrastruktuuria vastaamaan laajojen tutkimusaineistojen analyysitarpeita. Bioinformatiikkakeskukseen saatava lisäkapasiteetti hyödyttää muitakin kuin neurotieteen tutkimusryhmiä, Hiltunen kertoi.
Tutkimusalueelle rakentuvalla neuro-data-ekosysteemillä pyritään edistämään neuro-, data- ja tietojenkäsittelytieteiden yhteistyöstä syntyviä läpimurtoja. – Ensimmäisiin askeliin kuuluu uusien data-analyysialgoritmien ja innovatiivisten neuroinformatiikan työkalujen kehittäminen neurotieteiden tutkimusyhteisön tarpeisiin, kertoi professori Jussi Tohka ja kannusti tutkijoita rohkeasti kyselemään, millaisia ratkaisuja juuri heidän aineistoihinsa voitaisiin kehittää.
Datatieteen professori Pauli Miettinen havainnollisti esityksessään, miten algoritmisen data-analyysin menetelmiä voidaan soveltaa varsin erilaisiin aineistoihin. – Kiinnostavia ja tarpeeksi haastavia ongelmia voidaan tarjota myös datatieteen opiskelijoiden opinnäytetöiden aiheiksi.
Hiltusen mukaan neurotieteen tutkimusyhteisön kuluvan vuosikymmenen tavoitteisiin kuuluu myös aivosairauksien humanisoituihin eläinmalleihin keskittyvän keskuksen perustaminen, vähintään yhden biomarkkerin löytäminen ja validointi käyttöön potilastyössä sekä ensimmäinen ennaltaehkäisevä hoito. – Viimeksi mainittu on tavoitteista vaikein, mutta uskon, että saavutamme nämä kaikki.
Keskiössä potilaan oikeudet ja osallisuus
Kesäkuussa Itä-Suomen yliopiston yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen professorina aloittava Kaijus Ervasti edustaa tutkimusyhteisössä tuoretta neuroetiikan ja potilaan oikeuksien toteutumisen näkökulmaa. – Tutkimukseni keskiössä ovat haavoittuvassa asemassa olevien, kuten ikääntyvien oikeusongelmat ja oikeudensaantimahdollisuudet.
Ervastin sekä dosentti Anna Mäki-Petäjä-Leinosen johtamassa, Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen ja Ihmisoikeusinstituutin hankkeessa kartoitetaan ikääntyvien oikeudellisia ongelmia ja niihin mahdollisesti löytyneitä ratkaisuja. – Heidän tarinoissaan tulevat esiin erityisesti terveydenhuoltojärjestelmään, kuten hoidon saatavuuteen, hoitoon, hoitovirheisiin ja potilastietoihin liittyvät ongelmat.
– Tutkimustieto auttaa kehittämään lainsäädäntöä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja ystävällisemmiksi haavoittuville ja iäkkäille potilaille.
Neurotieteen tutkimusyhteisössä Ervasti keskittyy erityisesti dementiaa ja muita neurologisia sairauksia sairastavien kokemuksiin ja potilaslähtöiseen tutkimukseen.
– Monella dementiaa sairastavalla on kyky edustaa itseään ja toisia. Potilaiden osallistaminen tutkimukseen on laaja ilmiö, jota myös potilasjärjestöt ovat viime vuosina pitäneet esillä. Se tuo lisäarvoa voimaannuttamalla potilaita ja edistämällä heidän hyvinvointiaan ja oikeuksiaan, totesi Mäki-Petäjä-Leinonen, joka toimii Neuroetiikka ja oikeudet -tutkimusryhmän johtajana.
Innovaatiojohtamisen professorin Päivi Erikssonin mukaan potilaiden tai muiden sidosryhmien edustajien osallistamisen tutkimukseen voi nähdä jatkumona, jossa he voivat edetä tietolähteistä ja osallistujista konsulteiksi, neuvonantajiksi ja yhteistyökumppaneiksi ja saattavat lopulta jopa johtaa itse tutkimusta.
Post doc -tutkija Caterina Bettin ammentaa potilaiden osallistamiseen lähtökohtia Kanadasta, missä siihen on satsattu jo paljon. – Potilaslähtöiseen tutkimukseen kuuluu paitsi potilaiden osallistaminen, myös sen tutkiminen, miten osallistaminen tehdään. Tutkimmekin nyt, miten potilaat ja tutkijat ymmärtävät kumppanuuden tutkimuksessa ja miten näkemykset voidaan sovittaa yhteen.
Myöhemmin tarkoituksena on toteuttaa potilaslähtöinen suomalainen pilottitutkimus epilepsiaa ja varhaista dementiaa sairastavilla yhteistyössä professori Reetta Kälviäisen ja apulaisprofessori Alina Solomonin kanssa.
Istuuko innovaatiosi palvelumalliin?
Webinaarissa esittäytyi myös Simcha Jong, joka aloittaa kesäkuussa Erikssonin ryhmässä osa-aikaisessa professorin tehtävässä. Professuurin ala on sama kuin tutkimusryhmän: neuro-impakti ja innovaatiot. Jong toimii myös belgialaisessa Leidenin yliopistossa tutkimuslähtöisen liiketoiminnan professorina ja tutkii muun muassa, miten kansainväliset tutkimuskonsortiot ja akateemiset organisaatiot voivat edistää tutkimuksen tuottamia innovaatioita ja niiden kaupallistamista.
– Lisäksi minua kiinnostaa, millaisia muutospaineita erityisesti täsmälääketieteen innovaatiot asettavat terveydenhuoltojärjestelmälle, kertoi Jong. Hänen johtamissaan projekteissa on pohdittu julkisen terveydenhuollon edustajien, päättäjien, yritysten ja tutkijoiden kanssa, mitä uudet hoito- ja diagnostiikkamenetelmät merkitsevät esimerkiksi palvelusuunnittelun kannalta.
– Neurotieteissä pidän tärkeänä tuoda innovointiin jo varhain terveydenhuollon ekosysteemin näkökulmaa. Vaikkapa biomarkkerien tutkimuksessa on tärkeää ymmärtää, miten ne toimisivat osana hoitopolkua ja palvelumallia.
Jong haluaakin olla neurotieteilijöiden tukena erilaisten terveyspalvelujärjestelmään liittyvien ja terveystaloustieteellisten indikaattorien sisällyttämisessä tutkimushankkeisiin. – Näin voidaan merkittävästi edistää innovaatioiden myöhempää käyttöönottoa potilaiden hoidossa.
– Tutkimusyhteisölle tehdyn kyselyn perusteella meillä näyttää olevan uusi nuorten tutkijoiden sukupolvi, joka on kiinnostunut tutkimuksen kaupallistamisesta, kertoi projektitutkija Eeva Aromaa, joka toimii myös neurotieteen tutkimusyhteisön koordinaattorina.
Kyselyyn vastanneista neljäsosa voitiin määritellä innovaattoreiksi, joilla on jo kokemusta kaupallistamisesta, ja yli puolet siitä kiinnostuneiksi, tuleviksi innovaattoreiksi. Aiheesta kuitenkin kaivattiin enemmän tietoa ja tukea. – Kartoitammekin nyt tutkimuksen kaupallistamisen palvelupolkuja ja järjestämme tutkijoille jatkossa Heureka-tunteja, joissa näitä teemoja käsitellään.
Maailmanlaajuista ja solukohtaista aivosairauksien tutkimusta
KYSin epilepsiakeskuksen johtajan, neurologian professori Reetta Kälviäisen mukaan nyt on korkea aika siirtyä lääkärikeskeisestä maailmasta potilaskeskeiseen hoitoon ja tutkimukseen. – Potilaat voivat tuoda tutkimuksiin aiemmin huomiotta jääneitä näkökulmia ja heidän osallistumisensa vahvistaa tulosten potilaskeskeisyyttä.
Tutkijoiden yhteistyö potilaiden, potilasjärjestöjen ja lääketeollisuuden kanssa on Kälviäisen mukaan olennaista uusien hoitojen kehittämisessä ja mahdollistanut esimerkiksi maailman laajimman EPM1-potilaskohortin kokoamisen ja taudinkuvan ja -kulun selvittämisen. EPM1-tauti on etenevä myoklonusepilepsia, joka on Suomessa yleisempi kuin muualla. – Jatkossa haluan sisällyttää enemmän potilaiden panosta esimerkiksi kyselylomakkeiden ja hoitokokeiden suunnitteluun ja haastattelujen toteutukseen.
Muistisairauksiin ei ole vielä tehokasta hoitoa, mutta suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa on osoitettu monialaisen elämäntapaintervention teho muistisairauksien ehkäisyssä, muistutti apulaisprofessori Alina Solomon. Vuonna 2015 julkaistu tutkimus on synnyttänyt kansainvälisen World Wide FINGERS -verkoston, ja intervention mallia sovelletaan nyt yli 35 maahan. Tulossa on myös ensimmäinen interventio, jossa elämäntapamallin ohessa testataan olemassa olevan lääkkeen, diabeteslääke metformiinin, uusiokäyttöä muistisairauksien ehkäisyssä.
– Koronapandemia on ymmärrettävästi jarruttanut hankkeiden etenemistä, mutta antanut kimmokkeen verkoston ensimmäiselle yhteisprojektille. Jo yli 12:ssa verkostoon kuuluvassa maassa on toteutettu kysely pandemian vaikutuksista esimerkiksi elämäntapoihin ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ylläpidetään ainutlaatuista, potilaiden aivokudosnäytteet sisältävää rekisteriä aivo-selkäydinnestekierron häiriöstä johtuvaa muistisairautta, NPH-tautia sairastavista. Monille potilaille kehittyy muitakin aivosairauksia, kuten Alzheimerin tauti. – Näytteet tarjoavatkin ainutlaatuisen tutkimusikkunan aivosairauksiin, neurokirurgian professori Ville Leinonen kertoi.
Potilaille tehtävien sunttileikkausten yhteydessä otetaan nyt myös eläviä aivokudosnäytteitä, joista tutkijat tarkastelevat aivosolujen toimintaa elektrofysiologisilla mittauksilla. Suunnitteilla ovat myös koko genomin sekvensoinnit ja solukohtaiset geenien luennan analyysit, joista toivotaan uutta valoa Alzheimerin taudin ja iNPH-taudin genetiikkaan ja patologiaan.
Hiltunen tähdensi webinaarin päätteeksi, ettei neurotieteen tutkimusyhteisön kokoonpano ole lopullinen, vaan lisääkin tutkimusryhmiä voi vielä liittyä mukaan. – Yliopiston tasolla on jatkossa tärkeää, että tutkimusyhteisöt integroidaan mukaan tutkimusta koskeviin päätöksentekoprosesseihin.
Tutustu Neurotieteet -tutkimusyhteisöön: https://www.uef.fi/fi/tutkimusyhteiso/neurotieteet
