Oppilaiden onnistumiset ja toimiva vuorovaikutus kannustavat Rantakylän normaalikoulun tuntiopettajaa Mari Hakasta hänen työssään.
Itä-Suomen yliopiston toinen harjoittelukoulu, Rantakylän normaalikoulu, aloitti toimintansa vuonna 2018. Silloin Savonlinnan kampuksen toiminnot lakkautettiin ja siirrettiin Joensuuhun. Tätä varten kaupunkiin tarvittiin toinen harjoittelukoulu, ja se lähti rakentumaan Rantakylään. Koulua päästiin tekemään ja muokkaamaan täysin nollista opettajakuntaa myöten.
Yksi uudessa norssissa aloittaneista opettajista on biologian ja maantiedon tuntiopettaja Mari Hakanen. Aiemmin hän oli työskennellyt kaupungin koulussa, ja häntä vähän epäilyttikin hakea työpaikkaa normaalikoulusta.
– Mutta valituksi tullessani tajusin oikeastaan heti, miten siistiä työtä tämä harjoittelukoulussa toimiminen on, hän kertoo naurahtaen.
Normaalikoulun rakennusta ei ehditty saada vielä aloituspäivään mennessä valmiiksi, joten ensimmäinen kouluvuosi aloitettiin väistötiloissa Sirkkalassa.
– Ja se olikin aikamoista hullunmyllyä. Aikaa meni suunnattomasti toimintatapojen suunnitteluun ja ylipäätään tutustumiseen, kun sekä kaikki oppilaat että opettajat olivat täysin vieraita. Kun lisäksi vielä tilat olivat väliaikaiset, piti ensimmäinen syksy luovia hyvin erikoisissa olosuhteissa.
Hakanen kertoo kuulleensa, että uuden koulun ja sen toimintatapojen rakentaminen vie kolmisen vuotta.
– Se piti hyvin paikkansa. Vaikka toki koronapandemia toi asiaan vielä oman lisänsä ja katkaisi hyvin alkaneen draivimme. Jouduimme sen takia jäädyttämään esimerkiksi juuri päätetyt ja luodut traditiot. Mutta nyt toimintakulttuuri alkaa olla jo perusteiltaan kunnossa ja tekemisessämme on vihdoinkin uudenlaista levollisuutta.
Kannustava ja innostava ilmapiiri
Uuteen kouluun on tarkoituksella rekrytoitu muutoshenkistä opettajakuntaa, sillä normaalikoulujen yksi perustehtävistä on tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta. Hakasen mukaan opettajien asenne näkyy Rantakylässä avoimena ja kannustavana ilmapiirinä.
– Meillä myös saa oppia virheistään eli kokeiluihin suhtaudutaan avoimesti eikä paineita onnistumiselle ole. Sellainen ilmapiiri kannustaa tekemiseen ja ideointiin.
Lisäksi koulun kulttuuriin kuuluu kollegoiden auttaminen. Kaikkea voi ja saa kysyä ilman nolostumisen pelkoa.
– Ja aina on joku innostuneena auttamassa, jos tarve tulee.
Upeat oppilaat motivoivat
Haastattelun aikana Hakanen toteaa useaan kertaan, miten upeiden nuorten kanssa hän saa koulussa työskennellä.
– Eniten työssäni motivoikin ehdottomasti oppilaiden onnistumiset ja toimiva vuorovaikutus heidän kanssaan.
Rantakylän alueella asuu paljon maahanmuuttajia, ja oppilaiden sosioekonomiset taustat ovat hyvin moninaisia. Hakasen mukaan tuen tarvetta on oppilailla paljon, mutta onneksi resurssit ovat siihen nähden pääasiallisesti oikein hyvin kohdillaan.
– Lisäksi saamme jatkuvasti ehkä hieman yllättynyttäkin palautetta siitä, miten hienoja ja hyvin käyttäytyviä nuoria meidän koulussamme on.
Viime aikoina koulun arjesta on päästy hieman poikkeamaan erilaisilla Erasmus-rahoituksella toteutetuilla opintoretkillä. Matkat ovat poikineet myös yhteisopettajuusprojekteja yli valtioiden rajojen.
– Olen esimerkiksi suunnitellut yhden alankomaalaisen opettajan kanssa yhteisen A plastic bottle project -nimisen opintojakson, joka toteutetaan alkuvuodesta. Siinä perehdytään tuotteen elinkaareen, materiaalien valmistamiseen, kierrättämiseen ja uusiokäyttöön. Lisäksi oppilaat pääsevät työskentelemään pienissä kansainvälisissä tiimeissä, joten kieli- ja kulttuurivaihto sekä uudenlainen oppiminen on tapahtuvat siinä luonnostaan.
Myös eurooppalaisten koulujen yhteinen verkkohanke eTwinning on poikinut yhteistyöprojekteja, joista muun muassa opettajaharjoittelijat ovat päässeet osallisiksi.
– Yhteisen seminaarin ansiosta nuoret opettajat ovat päässeet tapaamaan kansainvälisiä kollegoitaan, jolloin he suunnittelivat muun muassa yhteisen opetustuokion.
Monipuolinen työ motivoi
Normaalikoulun opettajan arkeen kuuluvat normaalin opetustyön lisäksi opettajaharjoittelijoiden ohjaus, mahdollinen oma tutkimustoiminta sekä jo aiemmin mainitut kehitys- ja kokeilutehtävät. Hakanen kertoo niiden vievän paljon enemmän aikaa kuin työskentely kunnallisessa koulussa, jossa työt saattoi jättää koululle. Nyt käsitys työajasta on erityyppinen.
– Mutta kaikki tämä on kovin antoisaa ja monipuolista työtä. Ja upea lisä on, että me olemme jatkuvasti tuoreimman tutkimustiedon äärellä, ja voimme hyödyntää sitä työssämme.
Myös yhteistyö yliopiston kanssa on jatkuvasti läsnä, ja etenkin opettajankoulutuksen osaston kanssa suunnitellaan yhdessä uusia kuvioita. Moni opettaja tekeekin norssissa tutkimusta opetustyönsä ohella.
– Tämän kaiken lisäksi jaksan yhä uudelleen ilahtua uusista opettajaharjoittelijoista, joiden kanssa työskennellessä opimme koko ajan uutta puolin ja toisin. Tulevien opettajien ohjaaminen motivoi ja rikastuttaa omaakin työtäni jatkuvasti.
Mari Hakanen on yksi Itä-Suomen yliopiston 25 päätoimisesta tuntiopettajasta. (Tilanne syyskuu 2022)
