Tiesitkö, että Itä-Suomen yliopistossa työskentelee yli 3 000 työntekijää kaikkiaan 225 erilaisella ammattinimikkeellä? Tässä jutussa kerrotaan, keitä he ovat, mistä he tulevat ja mitä he tekevät.
- Teksti Nina Venhe, Risto Löf | Grafiikka Bettiina Lievonen | Kuvat Raija Törrönen, Varpu Heiskanen
Professori, tutkimusavustaja, farmaseutti, tietopalveluneuvoja, henkilöstösihteeri, laborantti, väitöskirjatutkija, välinehuoltaja, opintopsykologi, viestintäkoordinaattori, johdon assistentti, tietojärjestelmäsuunnittelija, tilapalvelumestari.
Harvoin tulee ajatelleeksi, miten moninainen työyhteisö Itä-Suomen yliopisto onkaan. Meitä on yli kolme tuhatta, ja työskentelemme kaikkiaan 225 erilaisella ammattinimikkeellä. Asiantuntemusta on todella moneksi. Olemme myös aidosti kansainvälinen yhteisö: työntekijämme tulevat peräti 77 eri maasta.
Kun tuhansien työntekijöiden lisäksi yliopistoyhteisöön luetaan mukaan noin 17 000 tutkinto-opiskelijaa ja noin 25 000 avoimen yliopiston opiskelijaa, yliopisto muodostaa lähes oman pienen kaupungin Joensuun ja Kuopion kampuskaupunkien sisälle. Opiskelijamme tulevat eri puolilta maailmaa ja edustavat yli sataa kansallisuutta.
Tässä jutussa kerrotaan avainlukujen kautta, millainen on Itä-Suomen yliopiston työyhteisö, mistä me tulemme, ja mitä me teemme. Yliopiston työntekijöiden uratarinoihin voit tutustua verkossa: uef.fi/uratarinat.
Suomen vanhin yliopisto perustettiin Turkuun vajaat 400 vuotta sitten. Itä-Suomen yliopisto on vielä nuorukainen, mutta kantaa perimässään vanhaa viisautta. Se syntyi vuonna 2010, kun silloiset Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistettiin.
Reilun kymmenen vuoden kuluessa Itä-Suomen yliopistosta on muokkautunut suuri, vetovoimainen ja monimuotoinen yliopisto, jossa työskentelee tällä hetkellä 3 168 työntekijää. Kuopiossa heitä on noin 1 700 ja Joensuussa noin 1 500. Henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti, ja kasvu jatkuu yhä, mikä on jo itsessään merkki menestyvästä organisaatiosta.
Vetovoimainen koulutus, opetuksen kehittäminen ja korkeatasoinen tutkimus sekä erilaiset onnistumiset esimerkiksi täydentävän rahoituksen haussa ovat luoneet toisiaan ruokkivan, positiivisen kehän ja kasvavan yliopiston.
Itä-Suomen yliopistolla on juuret kotiseuduillaan. Sen savolaiset ja karjalaiset tunnustavat mieluusti. Nykypäivän tutkimus ja koulutus ylittävät kuitenkin rajat ja perustuvat vahvasti kansainvälisyyteen. Yliopistomme onkin aidosti kansainvälinen yhteisö.
Yliopiston henkilöstö on lähtöisin 77:stä eri maasta. Se on huikea kirjo, ja ilmentää hyvin yliopiston monimuotoisuutta, vaikka kansallisuus onkin vain yksi tilastoitava mittari.
Olemme asettaneet tavoitteeksi, että noin 22 prosenttia yliopiston henkilöstöstä olisi kansainvälistä vuonna 2024. Tämä tavoite on jo siis lähes saavutettu, vaikka pandemia on osaltaan hidastanutkin liikkuvuutta. Henkilöstön veto- ja etenkin pitovoiman eteen tehdään jatkuvasti töitä, ja muun muassa siihen liittyviä palveluita kehitetään edelleen.
Yliopistossa työskentelee professoreita, tämän tietävät kaikki. Mutta meillä on runsaasti muitakin asiantuntijoita opetus-, tutkimus- ja tukitehtävissä. Asiantuntijoita ja tukipalveluiden verkostoa tarvitaan yliopiston ydinajatuksen – laadukkaan tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen – toteuttamiseksi.
Itä-Suomen yliopiston henkilöstön painopiste on siirtynyt vuosien saatossa opetus- ja tutkimushenkilöstön puolelle. Muun henkilöstön, johon kuuluvat muun muassa yliopiston hallinto ja tukitehtävät, osuuteen ovat vaikuttaneet edeltävien yliopistojen palveluiden yhdistäminen, rakenteiden pitkäjänteinen uudistaminen sekä digitalisaatio.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävänimikkeet ovat monelle tuttuja, mutta asiantuntija- ja tukihenkilöstön nimikevalikoima on hyvinkin vaihteleva. Se osoittaa, että yliopistossa on paljon osaamista ja erikoistunutta asiantuntemusta.
Näen itseni ensisijaisesti kansainvälisen verkoston jäsenenä. Tieteilijät liikkuvat kansainvälisesti, ja olemme siellä, missä se on hyödyllistä kullakin hetkellä.
Alina Solomon
Neuroepidemiologian apulaisprofessori
Itä-Suomen yliopisto on saanut viime vuosina paljon näkyvyyttä uudenlaisten avausten takia. Siinä missä yliopistosta osin liikkeelle lähtenyt #minätutkin-tägi aiheutti positiivisen someilmiön Twitterissä ja UEF-villasukat nostattivat yleistä neulomisintoa viime joulun alla, myös onnistuneet työsuhde-edut ovat nousseet näkyviksi.
Kesästä 2021 lähtien on apurahatutkijoiden asemaa parannettu Itä-Suomen yliopistossa niin, että heidän on ollut mahdollista solmia 10 prosentin osa-aikainen työsuhde yliopiston kanssa. Sopimus takaa apurahatutkijoille pääsyn työsuhteeseen normaalisti kuuluvien etujen piiriin. Samalla he liittyvät entistä kiinteämmin osaksi yliopistoyhteisöä. Vuoden 2021 aikana osa-aikaisia työsuhteita solmittiinkin saman tien 73 apurahatutkijan kanssa.
Toinen työsuhteisiin liittyvä avaus on ollut työelämätohtorijärjestelmä, jossa tehtäviin valitut henkilöt tekevät väitöstutkimusta yliopistossa väitöskirjatutkijan tehtävässä ja ovat samanaikaisesti toisen työnantajan palveluksessa. Järjestelmän tavoitteena on työelämäyhteistyön lisääminen ja vahvistaminen. Ensimmäiset työelämätohtorit valittiin vuonna 2021, ja seuraavat valinnat ovat parhaillaan menossa.
Tahto oikeasti yhdenvertaiseen yliopistoon lähtee yksilötasolta ja siitä, että jokaisella meistä on vastuu edistää yhteisöllisyyttä omalta osaltamme.
Susanna Kohonen
Yliopistonlehtori
Itä-Suomen yliopisto haluaa edistää myös lahjakkaiden tutkijoiden työuria erillisen UEF-tutkijaohjelman avulla. UEF-tutkijat valitaan kolmivuotiskaudeksi niiden tutkijoiden joukosta, jotka saivat akatemiatutkijahakemukselleen hyvän arvioinnin mutta eivät saaneet Suomen Akatemialta rahoitusta hankkeelleen. Ensimmäiset seitsemän UEF-tutkijaa aloittivat syksyllä 2022, ja mallia tullaan jatkamaan myös syksyn 2022 haun osalta siten, että seuraavat valinnat tehdään kesällä 2023.
Käynnissä on myös UEF-uramallityö, mikä tarkoittaa, että uusia avauksia tehdään esimerkiksi tutkijoiden ja opettajien uramallien osalta edellä mainittujen etujen lisäksi. Vuodesta 2012 lähtien Itä-Suomen yliopisto on noudattanut Euroopan komission periaatteita tutkijaurien kehittämisessä, ja pitkäjänteinen kehitystyö jatkuu edelleen.
Juuri se, että yliopistossa on niin laaja kirjo erilaisia työnkuvia, tekee jokaisesta päivästä täällä mielenkiintoisen.
Kjell Grinden
Kiinteistösihteeri
Paljon kilometrejä ja mukavaa julkisuutta ovat saaneet myös keväällä 2022 käyttöön otetut työsuhdepolkupyörät.
Itä-Suomen yliopiston työsuhdepyöräetu on luonteeltaan pyörän käyttöetu, joka on verovapaa 1 200 euroon asti vuodessa. Se on tarkoitettu kaikille säännöllisesti kuukausipalkkaa saaville Itä-Suomen yliopiston työntekijöille.
Työsuhdepyöräetu on osa yliopiston kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämistyötä, ja sillä kannustetaan paitsi työmatkapyöräilyyn, mutta myös fyysisen kunnon ylläpitoon.
Yliopistossa voi kehittyä ja kasvaa työrooleissa, ja sitä kautta saa vastuuta lisää. Ei tarvitse pelätä, että jää jumiin perustyöhön ja toistaa itseään.
Tomi Kontio
IT-ratkaisuarkkitehti
Yliopisto ei luonnollisestikaan elä omassa kuplassaan, vaan yliopistoyhteisön vaikutus laajenee lukuisin tavoin kampuskaupunkeihin, Joensuuhun ja Kuopioon, sekä laajemmallekin. Yliopisto on kolmanneksi suurin kampuskaupunkien julkisista työnantajista. Eri alojen akateemiset asiantuntijat ja työntekijät tuovat kaupunkeihin elinvoimaa ja opiskelijat elävyyttä kaupunkikuvaan.
Joensuu on Suomen suurin opiskelijakaupunki suhteessa väkilukuun: kaupungin asukkaista yli 20 000 on opiskelijoita. Myös Kuopiossa opiskelijaikäiset ovat kaupungin suurin ikäryhmä. Vireät opiskelijakaupungit tarjoavat paljon palveluita, tapahtumia ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Opiskelijat myös käyttävät runsaasti palveluita, tarvitsevat asuntoja ja vetävät investointeja kaupunkeihin. Työnantajat saavat puolestaan opiskelijoista hyvin kesä- ja kausityövoimaa.
Joensuun kampuksen opettajankoulutuksen ja puheterapeuttikoulutuksen vaikutus tuntuu koko Itä-Suomessa. Opettajien pätevyysaste onkin Joensuussa yli 99 prosenttia. Terveyden tutkimuksen ja koulutuksen keskittymä Kuopion Savilahden kampusalueelle on samalla tavoin merkittävä koko Itä-Suomen alueen hyvinvointitoimijoille ja -yrityksille.
Tekniikan alan koulutuksen laajentuminen Itä-Suomen yliopistoon syksyllä 2023 tuo lisää virtaa alueiden elinvoimaan, työllisyyteen ja yritystoimintaan.
Tutustu uefilaisten uratarinoihin verkossa: uef.fi/uratarinat.
Tätä juttua varten on haastateltu Itä-Suomen yliopiston henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Ulla Hurskaista sekä Joensuun kaupungin kehittämisjohtajaa Jani Kaasista ja Kuopion kaupungin strategiajohtajaa Sirpa Lätti-Hyvöstä. Jutussa esiintyvät luvut perustuvat syyskuun 2022 tilanteeseen Itä-Suomen yliopistossa.
