Useat määrälliset tutkimukset osoittavat nuorten miesten kiinnostuksen kristinuskoa kohtaan kasvaneen viime vuosina Suomessa. Monissa muissakin länsimaissa on viitteitä vastaavasta kehityksestä. Tuore tutkimus osoittaa, ettei kiinnostus selity vain yhdellä tekijällä, vaan ilmiö liittyy laajempaan merkityksen, yhteisön ja identiteetin etsintään.
Nuoret miehet löytävät kristinuskosta merkitystä elämälle. Lisäksi he kuvaavat kristinuskon antavan heille moraalisen kompassin ja suuntaviivoja arkeen. Kristinusko tarjoaa myös kokemuksen jatkuvuudesta ja pysyvyydestä epävarmuuden ja nopeiden muutosten aikakautena. Kirkko näyttäytyy nuorille miehille paikkana, jossa voi tulla hyväksytyksi ilman suorituspaineita. Nuorten miesten mukaan miehen mallit näyttäytyvät heille usein kahtiajakautuneina – joko äärimaskuliinisena tai epäselvänä ja heikkona. Kristinuskon koetaan tarjoavan kunnollisen ja tavallisen miehen mallin näille ääripäille.
Nämä tulokset selvisivät Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelän ja Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Pietari Hannikaisen tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mikä nuoriin miehiä vetoaa kristinuskossa ja miksi kristinusko kiinnostaa heitä. Tutkimusartikkeli on julkaistu Journal for the Scientific Study of Religion -lehdessä ja on ensimmäinen, joka avaa syvällisemmin syitä ilmiöön.
Kiinnostava ja syvällisempi vaihtoehto
Tutkimukseen haastateltiin 30 noin 16–30-vuotiasta kristinuskosta kiinnostunutta nuorta miestä, joilla oli erilaisia uskontoon ja kirkkoon liittyviä tai liittymättömiä taustoja. Haastatteluissa selvisi, että nuoret miehet pitävät kristinuskoa vastavoimana yhteiskunnalle, joka koetaan pinnallisena, sirpaleisena ja yksilökeskeisenä. Kristinusko merkitsee vaihtoehtoa elämäntavalle, jossa korostuu yksilön oma etu ja jatkuva suorittaminen. Niiden tilalle etsitään pysyvyyttä, syvällisyyttä ja vastuullisuutta.
Koko väestön tasolla uskonnottomuus on kasvanut, ja yhä harvempi sitoutuu kristinuskoon. Tämä on osaltaan tehnyt kristinuskosta uudella tavalla kiinnostavan vaihtoehdon nuorille. Kyse ei ole enää enemmistökulttuurista tai jollain tavoin oletetusta tai pakotetusta asiasta, josta pitäisi irtaantua.
– Ne nuoret, joiden keskuudessa muutos näkyy, ovat niitä samoja, joiden kasvuikään ovat sattuneet muun muassa koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä lukuisat muut laajat yhteiskunnallisista epävarmuutta synnyttävät tekijät. Tällaiset kriisit vaikuttavat useiden tutkimusten mukaan kaikkein voimallisimmin juuri nuoriin ja aikuisuuden kynnyksellä oleviin, Tervo-Niemelä kuvailee.
Mediamaailman muutoksen myötä kriisit myös tunkevat välittömästi nuorten maailmaan ja lisäävät epävarmuuden tunteita.
Aineistosta nousee esiin myös ”koti, uskonto ja isänmaa” -ajatuksen uudenlainen nousu, minkä taustalla ovat epävarmat ajat, sodat ja monikulttuuristuminen. Nuoret miehet ovat ylpeitä suomalaisuudesta ja liittävät kristinuskon osaksi kansallista identiteettiä ja eurooppalaisuutta.
Uudenlainen avoimuus rikkoo maallistumisharhaa
Muuttunut mediamaailma on toisaalta aiheuttanut myös sen, että nykyisten nuorten ikäluokka on sosiaalistunut lapsesta lähtien eri tavoin kuin aiemmat ikäluokat. Se vaikuttaa luonnollisesti myös uskonnolliseen sosialisaatioon ja uskonnollisten vaikutteiden saamiseen ja siirtymiseen. Tämä antaa tilaa kehityskuluille, joita on vaikea ennustaa.
– Sosiaalinen media näyttää ylipäätään rikkovan Suomessa vallitsevaa uskontoon liittyvää puhumattomuuden kulttuuria, joka on aiemmin luonut vahvan maallistumisharhan. Kun uskonnosta ei puhuta, oletetaan sen tarkoittavan muiden ihmisten uskonnottomuutta, Pietari Hannikainen toteaa.
Nuorten uusi avoimuus niin sosiaalisessa mediassa kuin muutoinkin uskonnon äärellä näyttää kuitenkin rikkovan tätä vaikenemisen kulttuuria ja rohkaisee myös muita uskomaan ja olemaan avoimia uskostaan.
Taustalla muutakin kuin konservatismin vahvistuminen
Julkisessa keskustelussa nuorten miesten uusi kiinnostus kristinuskoa kohtaan on usein liitetty konservatiivisuuden vahvistumiseen. Tutkimuksen perusteella tämä on liian yksinkertainen tulkinta. Nuoret miehet ovat kyllä keskimäärin konservatiivisempia kuin nuoret naiset, mutta uskovien nuorten miesten keskuudessa on sekä liberaalisti että konservatiivisesti orientoituvia nuoria. Pysyvyyden, turvallisuuden ja merkityksen etsiminen yhdistävät nuoria arvoista riippumatta.
– Kristinuskosta kiinnostumisen kaventaminen vain konservatiivisuuteen liittyväksi ilmiöksi ei tee oikeutta niille monialaisille merkityksille, mitä kristinuskosta haetaan. Kyse ei ole yksittäisestä ideologisesta muutoksesta, vaan laajemmasta tarpeesta löytää merkitystä ja suuntaa elämään maailmassa, jota luonnehtii epävarmuus tulevaisuudesta ja jatkuva muutos, Tervo-Niemelä tiivistää.
Juuri julkaistu artikkeli on osa laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa Uskonto, merkitys ja maskuliinisuus -tutkimushanketta, jonka aineistonkeruu on yhä meneillään. Hankkeen tuloksena saadaan yhä tarkentuvaa kuvaa miesten suhteesta arvoihin, merkityksiin ja uskontoon Suomessa.
Artikkelin tiedot:
Tervo-Niemelä, K., and P. Hannikainen. 2026. “Why Are Young Men Increasingly Drawn to Christianity? A Study of Finnish Young Men.” Journal for the Scientific Study of Religion. https://doi.org/10.1111/jssr.70043
Lisätietoja:
Professori Kati Tervo-Niemelä, [email protected], 050 325 3876
Yliopistonlehtori Pietari Hannikainen, [email protected], 050 319 9625
