Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus piirtää kuvan nuorten suomalaisten ympäristöaktivistien aktivisti-identiteeteistä, jotka ovat moniulotteisia ja paikoin ristiriitaisiakin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin syvällisesti nuorten ympäristötoimijoiden identiteettien rakentumista ja aktivismiin liittyviä kulttuurisia kertomuksia, joissa korostuvat ylisukupolvinen vastuu, globaali ilmasto-oikeudenmukaisuus sekä aktivismi yhteiskunnallisina jännitteinä tai planetaarisena hoivana.
– Aktivismista on olemassa erilaisia kulttuurisia kertomuksia, joihin liittyy moraalisia jännitteitä ja velvollisuuksia esimerkiksi ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden saralla. Aktivismiin ja aktivisteihin liittyviä stereotypioita ja ennakkoluuloja on hyvä purkaa, jotta nuorten yhteiskunnallista toimijuutta voidaan vahvistaa ja lisätä sen hyväksyttävyyttä, väitöskirjatutkija Juni Sinkkonen painottaa.
– Tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi aktivismiin liittyvät negatiiviset ja ylisukupolvisesti ristiriitaiset mielikuvat voivat estää nuoria osallistumasta yhteiskunnalliseen toimintaan. Kun tutkimme ja ymmärrämme paremmin nuorten aktiivista ympäristökansalaisuutta ja aktivismia, pystymme myös tarjoamaan laajemmin yhteiskunnalle toimintatapoja nuorten sekä aikuisten ympäristökansalaisuuden vahvistamiseen, professori Irmeli Mustalahti jatkaa.
Viisi erilaista aktivisti-identiteettiä
Youth and Globalization -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa haastateltiin 18–25-vuotiaita suomalaisia ympäristöaktivisteja. Tutkimuksessa tunnistettiin viisi keskeistä aktivisti-identiteettiä: kovat aktivistit, kiusankappaleaktivistit, planetaarisen kansalaisuuden aktivistit, pakkoaktivistit ja ei-aktivistit. Tutkimus osoittaa, että nuorten ympäristöaktivistien identiteetit ovat jatkuvan neuvottelun kohteena, ja ne voivat rakentua useista samanaikaisista aktivisti-identiteettiluokista.
Kovat aktivistit ovat rohkeita, näkyviä ja usein riskejä kohtaavia toimijoita. Kiusankappaleaktivisti puolestaan on sosiaalisten normien rikkoja, jota ulkopuoliset voivat pitää häiritsevänä. Planetaarisen kansalaisuuden aktivistin kategoriassa korostuu jaettu vastuu globaalista hyvästä ja toiminnasta voimaantuminen. Pakkoaktivisti on velvollisuudentunnosta toimiva, usein kuormittunut aktivisti. Ei-aktivisti puolestaan vastustaa aktivismia tai sivuuttaa sen tai suhtautuu siihen passiivisesti.
– Yhdellä henkilöllä voi olla useita päällekkäisiä aktivisti-identiteettejä, ja kertomus identiteetistä muotoutuu jatkuvasti suhteessa ympäristöön, muihin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin odotuksiin. Aktivistikategoriat voivat olla myös keskenään ristiriitaisia. Esimerkiksi julkisessa tilassa näkyvää aktivismia, kuten mielenosoituksia ja kiipeilyaktivismia, saatetaan ihailla, mutta itse vältellään tähän aktivismiluokkaan identifioitumista, Sinkkonen kertoo.
Ylisukupolvinen vastuu ja globaali oikeudenmukaisuus korostuivat nuorten kertomuksissa
Tutkimuksessa havaitut aktivisti-identiteetit kietoutuivat laajempiin yhteiskunnallisiin kertomuksiin ylisukupolvisesta vastuusta, globaalista ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, aktivismista yhteiskunnallisina jännitteinä ja aktivismista planetaarisena hoivana.
Tutkimus kuvaa kuinka nuoret rakensivat muun muassa kertomusta siitä, että heidät on ikään kuin pakotettu aktivismiin aiempien sukupolvien riittämättömän ilmastotoiminnan vuoksi. Osa tätä ylisukupolvisen vastuun kertomusta olivat tunteet epäoikeudenmukaisuudesta. Kertomuksessa on nähtävissä myös moraalinen murtuma, jossa vanhemmat sukupolvet eivät kanna vastuutaan elinkelpoisen tulevaisuuden turvaamisesta nuoremmille.
Moni tutkimuksessa haastateltu nuori näki itsensä globaalisti etuoikeutetuksi, mikä toi erityisen vastuun toimia ilmasto- ja luontokatokriisin hillitsemiseksi. Näillä nuorilla aktivismi näyttäytyi paitsi velvollisuutena myös myönteisenä mahdollisuutena vaikuttaa globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Juni Sinkkonen, puh 050 407 6265, juni.sinkkonen(at)uef.fi
Professori Irmeli Mustalahti, puh. 050 563 2071, irmeli.mustalahti(at)uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Juni Sinkkonen, Irmeli Mustalahti. Narrative Construction of Activist Identities Among Young Finnish Environmental Activists. Youth and Globalization 7, 2 (2025). https://doi.org/10.1163/25895745-bja10050
