Tuoreen tutkimuksen mukaan ruokakasvatuksen toimintamalli Maistuva koulu tarjoaa alakoulun opettajille materiaalia ja työkaluja ruokakasvatuksen pedagogiseen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Toimintamalli solahtaa ketterästi alakouluympäristöön ja sen avulla ruokakasvatuksesta voi tehdä yhteisöllistä ja tavoitteellista yhdessä tekemistä. Opettajia kuitenkin haastaa ajan puute.
Journal of Human Nutrition and Dietetics -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli osoittaa, että ruokakasvatuksen Maistuva koulu -toimintamalli (www.maistuvakoulu.fi) soveltuu hyvin käytettäväksi alakouluissa eikä se lisää opettajien kokemaa työtaakkaa. Maistuva koulu -toiminta on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja kouluruokailusuosituksen mukaista toimintaa, joka integroituu oppitunneille, kouluympäristöön ja kouluruokailuun. Kyse ei ole siis vain yksittäisestä teemapäivästä tai tempauksesta, vaan koulujen opetussuunnitelmien vahvistamisesta niin, että ruokakasvatus tunnistetaan osaksi lukuvuosisuunnittelua ja koulun jatkuvaa toimintaa. Maistuva koulu palvelee koko kouluyhteisöä antamalla valmiita työkaluja ruokakasvatuksen toteuttamiseen suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja oppilaita osallistaen.
Julkaistu tutkimus osoittaa luokanopettajien suhtautuvan hyvin myönteisesti ruokakasvatukseen ja tunnistavan sen tärkeäksi osaksi omaa työtään. He kokevat lisäksi voivansa vaikuttaa oppilaiden ruokailutottumuksiin ruokakasvatuksen avulla. Maistuva koulu -mallin käyttöönotto toi kuitenkin opettajille lisää konkreettisia materiaaleja ja tehtäviä ruokakasvatuksen käytännön toteuttamiseen. Sen käyttö kouluyhteisössä lisäsi myös opettajien kokemusta työyhteisön tuesta ruokakasvatuksessa. Merkittävimmäksi esteeksi mallin toteuttamiselle – ja ruokakasvatukselle yleisestikin – koettiin ajan puute. Verkkosivusto on maksuton ja avoin kaikille.
Ensimmäinen askel kohti Maistuvaa koulua on koulun ammattilaisten toteuttama Nykytila-arviointi (www.nykytila.fi). Sen avulla koulun ammattilaiset tunnistavat moniammatillisesti oman koulun ruokailun ja ruokakasvatuksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Työkalun käyttö auttaa ruokakasvatuksen kehittämissuuntien löytämisessä ja lukuvuosisuunnitelman laatimisessa. Tällä hetkellä Nykytila-arviointi on toteutettu yli sadassa koulussa. – Uudessa hankkeessamme annamme tänäkin lukuvuonna mentorointitukea useille koululle ympäri Suomea, kertoo projektitutkija Aija Laitinen Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimus toteutettiin interventio- ja verrokkiryhmillä Kuopiossa, Siilinjärvellä, Sotkamossa, Järvenpäässä ja Salossa. Kyseessä oli kvasikokeellinen tutkimusasetelma eli kouluja ei valittu satunnaisotannalla, vaan ne saivat itse päättää osallistumisestaan. Käytännössä 15 koulua sai yhden lukuvuoden ajan tukea ruokakasvatuksen toteuttamiseen ja kymmenen koulua toimi verrokkeina. Koulujen luokanopettajat vastasivat tutkimuskyselyihin lukuvuoden alussa ja lopussa.
Kuvallisia ruokakasvatusmateriaaleja kouluruokailusta: https://maistuvakoulu.fi/maistuva-koulu-materiaalit/kouluruoka-ja-ateriarytmi/
Lisätietoja:
Projektitutkija Aija Laitinen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 040 417 4194, aija.laitinen@uef.fi
https://uefconnect.uef.fi/henkilo/aija.laitinen/
Tutkimusartikkeli:
Laitinen AL, Antikainen A, Mikkonen S, Kähkönen K, Talvia S, Varjonen S, Paavola S, Karhunen L, Tilles-Tirkkonen T. The “Tasty School” Model Is Feasible for Food Education in Primary Schools. Journal of Human Nutrition and Dietetics. 2022;1-11. https://doi.org/10.1111/jhn.13071
