Opiskelijat kiinni moniammatilliseen yhteistyöhön jo opintojen aikana

– On tärkeää, että opiskelijat saavat jo opintojen aikana mahdollisuuden tutustua kohdennettujen työmenetelmien soveltamiseen. Kun se vielä tapahtuu tutkimusnäyttöön perustuvasti moniammatillisessa yhteistyössä, saavat opiskelijat tärkeitä ja konkreettisia esimerkkejä yhteisistä työtavoista eri ammattiryhmien välillä, tiivistää erityispedagogiikan yliopistonlehtori Anne Karhu. 

Viime vuosina kouluissa eli opiskelijoiden tulevissa työympäristöissä on painotettu entistä enemmän käytössä olevien pedagogisten työmenetelmien tutkimusnäytön tärkeyttä. 

– Ja siksi on tietysti oleellista, että me jo opettajankoulutuksessa tuemme tutkimusnäyttöön pohjaavien menetelmien käyttöönottoa ja tarjoamme samalla opiskelijoille mahdollisuuden tutustua näiden työmenetelmien soveltamiseen oikeissa työelämän tilanteissa.

Konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä

Karhun mukaan opiskelijoiden kannalta erityisen kiinnostavaa on päästä mukaan tilanteeseen, jossa tutkittua ja tehokkaaksi todettua työtapaa sovelletaan uuteen toimintaympäristöön. 

– Tällöin on tarpeellista arvioida sitä, miltä suunniteltu työtapa tuntuu työmallia toteuttavista ammattiryhmistä luonnollisissa olosuhteissa. 

Yksi tällaisista tutkimukseen perustuvista työmenetelmistä on Lapset puheeksi (LP)-menetelmä, joka on käytössä muun muassa Joensuun kaupungin perusopetuksessa. Menetelmä perustuu keskusteluun, jota tarjotaan kaikille 1. ja 7. luokkalaisille lukukauden alussa. Keskusteluun osallistuvat opettaja, vanhemmat ja itse oppilas. Tarkoituksena on vahvistaa perheiden sujuvaa arkea, ennaltaehkäistä mahdollisia vaikeuksia ja tukea myönteistä kasvua ja vanhemmuutta sekä keskittyä lapsen tai nuoreen vahvuuksiin. 

Jos keskustelun aikana tunnistetaan lisätuen tarpeita, voidaan mukaan kutsua lisää toimijoita ja perhettä tukevia ammattilaisia. 

– Aikaisemman tutkimusnäytön pohjalta näyttää siltä, että LP-menetelmän avulla on mahdollista sitoa pirstaloituneita palveluita yhteen, helpottaa ammattiryhmien välistä yhteistoimintaa ja antaa sitä varten konkreettisia työvälineitä ja -malleja. 

Opiskelijat pääsevät siis mukaan koulutuksiin, joissa on mukana luokanopettajia, aineenopettajia ja erityisopettajia. Lisäksi koulutuksissa on ammattilaisia oppilashuollosta, kuten psykologeja ja kuraattoreita sekä kasvatus- ja hyvinvointiohjaajia. 

– Tuleville erityisopettajille ja opinto-ohjaajille on tärkeää työssään tunnistaa, riittävätkö tueksi koulun omat keinot vai tarvitaanko apuun muitakin toimijoita. Tämä koulutus antaa esimerkkejä siitä, miten todellisissa tilanteissa toimitaan ja ketä toimijoita niissä on mukana, Karhu kuvailee. 

Joensuun kaupungin kanssa on myös sovittu koulutukseen liittyvästä tutkimuksesta. Sitä on aloiteltu tänä syksynä. 

– Meillä on lupa hyödyntää koulutusten oppimistehtävistä kertynyttä aineistoa, ja ensimmäinen pro gradu -tutkielma onkin aiheesta jo meneillään. 

Merkittävän äärellä

Erityispedagogiikan opiskelija Pilvi Raitila osallistui opintojensa loppuvaiheessa LP-koulutukseen ja tekee nyt pro gradu -tutkielmaa, jossa selvitetään opettajien kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä.

– Sain mielestäni varsinaisten opintojen aikana melko vähäisesti avaimia vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä varten, joten LP-koulutus paikkasi konkreettisesti sitä vajetta. Oli myös hienoa, että sain koulutuksen myötä pitää pari vanhempainkeskustelua menetelmää käyttäen viimeisessä opetusharjoittelussani. 

Raitila tunnustaa, että vaikka hän piti LP-koulutusta mielenkiintoisena, ei menetelmä tehnyt kovinkaan merkityksellistä vaikutusta vielä koulutuksen aikana. 

– Vasta kun aloin tutkimustani varten perehtyä LP:n tutkimusnäyttöön perinpohjaisesti ja lukea aineistoani läpi, vakuutuin, että tässä taidetaan todella olla jonkin merkittävän äärellä.

Hän kertoo, että moni opettaja tuntuu olevan hänen laillaan aluksi skeptinen LP-menetelmän sopivuudesta juuri opettajien käyttöön, mutta sen hyöty yllättää lopulta monet.

– Haluan tarttua juuri tähän näkökulmaan tutkimuksessani. Nostan siinä esille LP-koulutuksen käyneiden opettajien kokemustietoa LP-menetelmästä työvälineenä. 
Raitila haluaa myös tutkia niitä seikkoja, jotka tukevat opettajaa menetelmän käytössä.

– Koska LP:n valtakunnallinen käyttöönotto vaatii mielestäni opettajilta muutakin kuin menetelmäkoulutukseen osallistumista.

Lisävarmuutta tulevaan työhön

Myös erityispedagogiikan opiskelija Iida Ahvo kehuu LP-koulutuksen tuoneen kodin ja koulun välistä yhteistyötä konkreettisesti lähemmäs. Tähän ei ollut varsinaisissa opinnoissa samanlaista mahdollisuutta.  

– Koulutus antaa lisävarmuutta vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön tulevassa työssäni. Koulutuksen aikana oivalsin myös, että vanhempien kanssa käymäni keskustelut tukevat heitä oman lapseen tutustumisessa sekä lapsen vahvuuksien näkemisessä. 

LP-koulutuksessa Ahvo kuuli myös mielenkiintoisia tarinoita muilta ammattilaisilta.

– Ymmärsin, ettei kodin ja koulun välinen yhteistyö ole aina ongelmatonta, ja näkökulmat voivat poiketa toisistaan paljonkin. Onnistuessaan tämä menetelmä tukee kuitenkin kaikkia osapuolia, ja aion varmasti tuoda työhaastatteluissa ilmi, että olen päässyt osallistumaan tällaiseen lisäkoulutukseen opintojeni ohessa. 

Yksi tapa ratkaista asioita

Anne Karhun mukaan on hienoa, että opiskelijoille annetaan näin mahdollisuus liittää opintoihinsa kokeneiden opettajien ja muiden ammattilaisten kanssa yhteistyössä toteutettava täydennyskoulutus.

– Se vahvistaa opiskelijoiden työelämärelevanssia hyvin konkreettisella tavalla ja antaa esimerkkejä siitä, miten menetelmä voidaan ottaa käyttöön omassa tulevassa työssä.
 
Koulutuksen suorittamiseen kuuluu, että jokainen testaa työmenetelmää omassa työssään. Opiskelijoiden osalta ratkaisuja on räätälöity yksilöllisesti. He eivät siis ole mukana pelkästään tarkkailijan roolissa.

– Toki muistutamme opiskelijoille, että tässä he näkevät vasta yhden kaupungin tavan ratkaista asioita. Mutta näin he saavat jo opintojen aikana yhden esimerkkimallin siitä, miten erilaisia esteitä voidaan voittaa.